perjantai 16. heinäkuuta 2010

Miksi rantapiraattien feissaus ärsyttää?

Omalta osaltani voin feissauksistani sanoa, että pelkkä "Ei, kiitos" tepsii. ”Kiitoksia, hyvää päiväjatkoa.” Asian periksiantamaton jatkaminen tämän jälkeen voitaisiinkin tulkita Järjestyslain mukaiseksi häiritseväksi käytökseksi, mutta se olisi vähintäänkin töykeätä ja pelkästään negatiivista vaalityötä. Yhtälailla kohteliaan vetäytymisen saa myös toteamalla "ei nappaa", "ei kiinnosta", "nyt on kiire" tai "painu vittuun". No, ehkä jälkimmäisellä kieltäytymisellä katsoisin oman terveyden kannalta paremmaksi jättää kiittelyt sikseen, koska se voitaisiin tulkita sarkastiseksi vastavittuiluksi.

Kun rantapiraatista pääsee kerran näin helposti eroon, miksi se silti nostattaa tunteita? Jokainen blog tai verkkouutisen kommenttiosio on täynnä mitä kummallisempia asioita, jotka eivät poliittisen piraatin arvomaailmaan sovi:

- Lakiin perustumatonta, mutta "kohteliaasti" esitettyä, kehoitusta tulisi aina totella (vaikka käskijä ei olisikaan poliisi, jota lain mukaan tulee totella vaikka hän olisikin väärässä).

- Oman kannan esittäminen poliisille on näsäviisastelua. (Vain uimavalvojan kertomus tapauksesta tulee kuulla.)

- Oikeuksiensa perään kyseleminen jälkikäteen on niinikään väärin, ja piraattien tulee hyväksyä, että laki sen kieltää vaikka kukaan ei osaisikaan sanoa mikä laki ja mikä pykälä on kyseessä.

Näiden perustavanlaatuisesti fasistihallintoa ihannoivien ajatusten lisäksi on toki esiintynyt lukuisia huonosti perillä olevien ihmisten kommentteja mm. että esitteen luovuttaminen edellyttää Kokoontumislain mukaista menettelyä, eli että piraatit eivät olleet ilmoittaneet poliisille etukäteen "mielenosoituksestansa". Heidän kritiikkiään, vaikka se perustuukin lain väärintulkinnalle, ei tietenkään tule leimata asiattomaksi. Päinvastoin: jos laki edellyttäisi kaikelle poliittiselle feissaukselle mielenosoitusilmoituksen tekoa, niin se mielenosoitusilmoitushan pitäisi tehdä. Lain mukaan.


Mutta miksi poliittinen feissaus nyt sitten sai ihmisillä keittämään yli? Onko poliittinen feissaus yleisesti muodostunut niin ärsyttäväksi asiaksi, vai projisoivatko ihmiset enemmän aggressivisen feissauksen muotojen aiheuttaman ärsyyntymyksen poliittiseen feissaukseen? Ehkä hyväntekeväisyysjärjestöjen huomattavasti aggressiivisempi feissaus ärsyttää, mutta heihin ei vaan kehdata ahdistusta purkaa. Mikä on selvää on se, että hyvin harva kommenttipalstojen sanasoturi kuitenkaan lienee ollut henkilökohtaisesti läsnä uimarannalla, jossa rantapiraatit, nuo "aikamme supergradiaattorit", jakoivat lehdyköitä heille keitä kiinnosti.


Uskonnollisen materiaalin jakajat ovat luonteeltaan aikalailla tyrkyttävämpiä, kuin me poliittiset feissaajat. Heillähän ei ole ylipäätään tarkoituksena luoda yleisesti heidän ajatukselleen myönteistä ilmapiiriä vaan käännyttää uskontoon. Jos eivät jankauksella käänny, sillä ei kai ole väliä, jos rupeavat vihaamaan. Poliittiselta feissaajalta tämmöinen pakkotuputus olisi tyhmä virhe.

Toinen feissausta väärällä tavalla harrastava porukka ovat palkan edestä sitä tekevät opiskelijat, sekä ylipäätään hyväntekeväisyysjärjestöjen feissaajat. He kun katsovat voivansa asettua korkeampaan moraaliseen asemaan kuin asiakkaansa, ja jopa julkisesti esittää asioita, kuten "kiinnostaakö nönnönnööö auttaminen" ja implikoida kieltäytyvien ihmisten sydämettömyyttä vaikka heillä ei yksinkertaisesti voi olla tiedossa millä tavoin kieltäytynyt henkilö jo tukee vähäosaisia, esim. toimimalla pääomaa mikrolainatoimintaan tai pitämällä yllä kansalaiskeskutelua asiasta. Vieläpä, kun jokainen hyväntekeväisyysfeissari tätä nykyä haluaa lahjoituksen sijasta määräaikaisesti toistuvan lahjoitussitoumuksen, "kummiuden" tai jotakin muuta vastaavaa, on täysin ymmärrettävää, että jokainen ei tukemiseen suostu. Ihminen, joka ei tue Amnestyä käveltyään läpi kadun, jossa oli puoli tusinaa muuta rahan kerjääjää varmaan suunnilleen yhtä hyvällä asialla, ei ole paha ihminen. 

Sama pätee poliittiseen feissaukseen vaikka emme kerjääkään rahaa vaan aikaa keskustella asiasta. Kieltäytynyttä ei parane olettaa edes menetetyksi, mutta häntä ei kannata häiritä siltikään enempää. Kyseessä vaan voi olla väärä paikka ja aika.

Vihamielistä suhtautumista ei-sinnikkääseen feissaajaan en ymmärrä. Puhelinmyyjien aiheuttaman suoranaisen vitutuksen, tuon reaalimaailmaan tunkeutuvan spammin, kyllä sitäkin paremmin. Kuvittele vaikka tehneesi yötyövuoron, ja sitten joku helvetin kauppias tunkee kymmenen aikaan aamupäivällä sinun omaan asuntoosi puhelinlinjaa pitkin myymään DNA:n liittymää. Voit lain mukaan kieltää kaupustelun kyseiseltä yritykseltä, mutta se koskee vain kyseistä markkinointifirmaa. Huomenna sinulle soittaa toinen puhelinkaupustelija DNA:n liittymää tarjoten. Ainut keino päästä heistä eroon olisi maksullinen ja määräaikainen telemarkkinointikielto, joka tehdään puhelinhäiriköiden kattojärjestölle. Kyllä! Kiristystoimintaa, että joudut maksamaan puhelinmyyjille siitä, että puhelinmyyjät lopettavat häiriösoittonsa.

Tämmöisessä maailmassa, miten se voi ärsyttää niin suunnattomasti jos joku kysyy julkisella paikalla "Oletteko kuulleet Piraattipuolueesta?" Tuskin ketään rannalla aurinkoa ottanutta on herätetty unesta tätä kysymystä varten. Puhelinmyyjät herättävät.

Alla on kommenttiboksi. Purkakaa angstianne sinne. Ei vaadi rekisteröitymistä.

3 kommenttia:

  1. "Heillähän ei ole ylipäätään tarkoituksena luoda yleisesti heidän ajatukselleen myönteistä ilmapiiriä vaan käännyttää uskontoon. Jos eivät jankauksella käänny, sillä ei kai ole väliä, jos rupeavat vihaamaan."

    Mietippä uudestaan, kuinka monen veikkaisit kääntyvän kun annetaan lappu ja tuputetaan asiaa vaikka sanotaan ettei yksinkertaisesti kiinnosta? Eivät vilkaise sen jälkeen lappua ollenkaan, kertovat tutuille myös että se ja se porukka toimii tällä tavalla ja niin edelleen... Sellainen ihme saattaa ehkä tapahtua että siinä kääntyy suoraan pienellä juttelulla, mutta että vänkäämisellä? Tuskin...

    VastaaPoista
  2. "Mietippä uudestaan, kuinka monen veikkaisit kääntyvän kun annetaan lappu ja tuputetaan asiaa vaikka sanotaan ettei yksinkertaisesti kiinnosta?"

    Tuskin edes yksi tuhannesta. Eikö se vähän ollut minun pointtinikin? Pahoittelen, että en vääntänyt sitä rautalangasta.

    VastaaPoista
  3. Niin siis niin, minun pointtini taas on ettei varmasti yksikään, edes yksi miljoonasta jos aletaan naamalle hyppimään. Siis ei varmasti ole kuin haittaa tuosta vastentahtoisesta tuputtamisesta uskovillekaan. Siis vaikkei tarkoitus olisi luoda positiivista ilmapiiriä, on pöljää ja varmasti vain haitallista heillekin ärsyttää ihmisiä tuolla tavalla.

    VastaaPoista