Uusi vuosi... kuinka Suomen käy?

Mennyt vuosi on karistanut viimeisetkin harhaluulot siitä, että jatkuva velkaantuminen olisi kestävää, kunhan uutta velkaa ei tulisi liian nopeasti. No, ehkä joku patologinen vasuri vielä uskoo, että se olisi kestävää, vedoten lähinnä siihen, että kaikki muutkin "eikä heille mitään ole käynyt", ja että markkinat absoluuttisessa pahansuopuudessa teki sitä ja teki tätä. Kun Kreikalle huutokaupattiin lainoja siitä kuka halvimmalla tarjoaa, olisi vasemmistopuolueemme toki voineet kaivaa solidaarisuusrahaa huutokaupattavaksi matalemmalla korolla, eikö? Niin, ei huvittanut ottaa turhaa riskiä omilla rahoilla, kun hyötymisellekään ei ollut potentiaalia. "Salaliitto."

Silti, talouskriisi on mitä on. Homoiltoja oli yksi. Euroiltoja oli 364. Asiasta sai kuulla jokaisessa uutislähetyksessä joka ikinen päivä. Persut itkivät homojen saaman huomion vievät aikaa tähdellisiltä asioilta, kuten Kreikan kriisiltä. Yhden asian ikuinen jauhaminen kuulemma vie käytettävissä olevan ajan toisilta asioilta. So true, mutta vähän eri tavalla kuin persumieliset sen ajattelivat.

En väitä homokysymystä erityisen tärkeäksi. Se on itseasiassa juttu, jonka voisi päästää läpi ihan triviaalina juttuna. Suuren numeron asiasta tekevät he, ketkä eivät pidä asian tekemisestä suurta numeroa. Silti sisäpolitiikassamme on paljon muutakin parannettavaa niin ihmisoikeudellisissa asioissa kuin sosiaaliturva- ja työvoimapoliittisissa asioissa.

Sosiaaliturva- ja työvoimapolitiikassa tulee väistämättä, ennemmin tai myöhemmin, eteen se, että nykyinen "hyvinvointivaltio" raskaassa byrokraattisuudessaan maksaa suhteettoman määrän rahaa pyörittää. Kuluja, jotka eivät päädy vähäosaisille ollenkaan vaan järjestelmälle itselleen. Tämän lisäksi luodaan täysin kestämätön tuloloukku vähäpalkkaista työntekoa vastaan. Pätkä-, viikonloppu- tai osa-aikatyötä ei kannata edes ottaa vastaan. Sosiaaliturvasta nautiakseen täytyy kuitenkin ottaa vastaan palkatonkin "työharjoittelu", jonka tekemisestä aiheutuvat mm. työmatkakulut joutuu maksamaan omasta pussistaan. Verovähennysoikeus ei auta mitään, jos on sosiaaliturvalla ja tekee palkatonta orjatyötä ilman tuloja mitä verottaa.

Perustulolla on eduskunnassa vahvin kannatus Kokoomuksen sisällä. En tiedä onko perustulo kuitenkaan virallisesti Kokoomuksen tavoite. Virallisesti tavoitteena perustulo on Vihreillä, Vasemmistoliitolla ja ironisesti Keskustallakin. Vihreillä perustulomallia on vesitetty asumislisällä ja toimeentulotuen anottavalla lisäosalla - lisäksi asia ei vaikuta olevan heille tärkeä hallitusneuvotteluissa. Vasemmistoliiton väki todennäköisemmin ajaa perustuloa vain kaikkien olemassaolevien tukien päälle, koska ainakin luottamusta vanhaan järjestelmään löytyy, kun vanhan järjestelmän korvaussummien päivittäminen oli heille kynnyskysymys perustulon itsensä sijaan. Keskustalaisista puolestaan enemmistö tuskin tietääkään puolueensa virallista kantaa ja vastustaakin sitä junttimaisella "ei työtä tekemättömälle pidä maksaa palkkaa" -argumentilla, joka lähinnä todistaa, että he eivät tiedä mitä perustulolla (tai negatiivisella tuloverolla) ajetaan takaa ja kuinka heidän puolustamansa nykyjärjestelmä toimii juurikin "työttömälle palkkaa" -periaatteella.

Perustulon avoimet viholliset ovat SDP ja Perussuomalaiset. Ensimmäinen ei näe ongelmaa nykyjärjestelmässä, jälkimmäinen haluaa lisätä palkattoman orjatyön määrää entuudestaankin. (Ks. myös aiempi blogaukseni aiheesta.)

Suomi kaipaa nyt entistä enemmän työtä. Ruohonjuuritasolla. Työtä ei saisi pitää kannattamattomana tehtäväksi. Se ei ole valtiontalouden etu, se ei ole yrityssektorin etu, ja se ei erityisesti ole taloudellisesti kannattaan työntekoon pyrkivän kansalaisen etu. Ihmisiä tulisi myös kastittaa nykyistä vähemmän työttömiin, ansiotyöläisiin, yrittäjiin - erityisesti siellä päässä missä ansiotyöläisen palkka tai yksityisyrittäjän liikevoitto lähentelee tai jopa alittaa sosiaaliturvan tason täystyöttömälle sohvaperunalle.

Tämä on oikeasti aivan Helvetin Tärkeä Asia ymmärtää. Puheet siitä, että sössiminen euroasioissa tuhoaa koko Suomen, on puolitotuus. En minä sitä puolikasta mene kiistämään, kuten eduskunnassa tunnutaan aika järjestelmällisesti kiistettävän, mutta aivan yhtä tärkeää on hoitaa talouspolitiikka maamme sisällä järkevästi. "Hyvinvointivaltion" keinohengittäminen on juurikin maamme sisäinen ongelma, jonka kestämättömyys paisuu vuosi vuodelta kuin Kreikan valtiovelka. "Hyvinvointivaltio" syrjäyttää ihmisiä työelämästä jo ihmisten ollessa nuoria. Onko meillä varaa siihen?

_____


Toinen haaste sisäpolitiikassamme on ihmisoikeus- ja oikeusturva-asiat: kukkahattuilun on nyt vaan v!ttu loputtava. Viimeinen vuosi oli täynnä sitä: olutta pitäisi laimentaa, olut halutaan kassan taakse kuten tupakkakin. Tupakka pistetään nyt vuodenvaihteessa sinne jo, peitetään kaikki logot ja nimet. Sähkötupakka kielletään, kuten nuuska on jo kielletty. Tupakointi halutaan pitää terveydelle vaarallisena, jotta se voitaisiin kieltää kokonaan mm. passiivisen tupakoinnin aiheuttamiin riskeihin vedoten. Ilotulitteidenkin käyttöä halutaan rajoittaa entisestään. Vihapuhetta itketään, jopa persuissakin. Kaikki ovat herkkanahkaisia kuin itkevät kakarat ja kaikki haluavat, että ihmistä suojellaan omalta tyhmyydeltään sekä mielipahalta, että joku toinen on väärässä. Internetin sensuuria halutaan laajentaa, yhäkin persut innokkaimpien joukossa. Jumalaa ei saa pilkata, sanomattakin selvää ketkä myös vastustavat sananvapauden käyttöä Jumalan pilkkaamiseksi. Jep, pilkkaat Allahia, vasemmisto itkee, pilkkaat Jehovaa, ja konservatiivit itkee. Kumpikaan ei tahdo luopua jumalanpilkkapykälästä, mutta katsovat, että sitä tulee soveltaa vain tiettyä jumalaa tai seurakuntaa kohtaan suoritettuun kritiikkiin. Esimerkkejä on niin monta, että en viitsi edes pistää linkkejä niihin.

Kukkahattuilu on perinteisesti konservatiivien laji, koska konservatiiveille kuuluu kontrollifriikkiys... tai -fetissi. Tämä ei ole erityisesti persujen ongelma, mutta katson tärkeäksi korostaa puolueen osallisuutta, koska heille on rakennettu älyllisen epärehellisyyden hengessä ties mitä sädekehiä sensuurin vastustajina, sananvapauden puolustajina ja kukkahattuilun vastustajina.

Viherpiipertäminen ei ole oikeastaan kukkahattuilua. Valkoisen heteromiehen demonisaatio, joka
itseänikin ottaa toki päähän, on lähinnä marxismia muutettuna taloudellisesta ideologiasta kultturaaliseksi.


_____


Kukkahattuilulle sukua oleva pelonlietsonta ja pelon vallassa tai sen tekosyyllä toimiminen tekee myös tuloaan. Esimerkkinä: Itella ilmoitti, että aseen näköiset esineet (leikkikalut, viivakoodin lukijat, porakoneet, yms.) palautetaan takaisin lähettäjälle. Tämä itsessään aiheuttaa ongelmia aseen näköisten esineiden saattamisessa ostajalle, mutta se tuo mukanaan myös uhkaa paketeille, jotka eivät sisällä aseen näköistä esinettä. Koska pakkaus ei todellakaan useimmiten ole saman muotoinen kuin esine sisällä, tämä tarkoittanee, että Itella läpivalaisee pakettimme, kuten se on tehnyt kaikille ulkomailta saapuville paketeille jo pidemmän aikaa. Mikä on pahinta tässä kirjesalaisuuden hiljaisessa katoamisessa on se, että siitä ei ole sen suurempaa päätöstä kuin Itellan oma julistuksensa mitä he aikovat tehdä. Perusteeksi riittää: Itella on yksityistetty.

Kysymys kuuluu, jos Itella on yksityistetty eikä postitoimintaa aiemmin säädetty laki sitä tämän takia enää koske, miksi minkään asteinen kirjesalaisuuskaan koskisi? Hehän voisivat vaikka höyryttää auki kirjekuorenne (vaikka toki läpivalaisu on helpompi tapa lukea kirjeesi sisältö ja kirjekuorien kohdalla pöytälamppu tuottaa jopa paremman tuloksen kuin röntgen-säteet) pelkästään julistamalla tekevänsä näin... tai jopa julistamatta. Itellan perseilyyn liittyen blogit Hautakankaalta ja Pahalahdelta.

Ja jottei itketä vihapuhetta, tässä pelolla argumentoidussa päätöksessä on ollut mukana tahot, jotka äänestivät aselain tiukennuksen puolesta.

_____


Kaiken tämän lisäksi yhteiskuntamme on hitaasti, mutta varmasti sortumassa kohti anarkotyranniaa, eli yhteiskunnan tilaa, jossa vallitsee yhtä aikaa anarkia, mutta myös totalitaristinen kontrolli. Ristiriidassa keskenään? No, ne koskevat eri ihmisiä. Anarkotyrannisessa yhteiskunnassa esim. raiskaajat, murhaajat, varkaat ja tuhopolttajat juoksee vapaana avohoidossa tai ehdonalaisessa vapaudessa (eika kansalla ole oikeutta käyttää itsepuolustusta esim. pippurisuihkeella tai käsiaseella), kun samaan aikaan totalitarismi kohdistetaan pääsääntöisesti lainkuuliaiseen kansanosaan kaikialle valvovilla GPS-järjestelmillä, rekisterikilpiä skannaavilla digitoiduilla liikennekameroilla, haltijavastuilla, piratismijahdeilla, sananvapaustuomioilla, ja niin edespäin.

Fakta on, että juurikaan kukaan ei aja anarkotyranniaa, mutta vasemmiston ajaessa anarkiaa ja konservatiivien ajaessa tyranniaa, lopputulos on mitä on. Toki moni vasemmistolainen ajaa yksityisautoilun vastustamisen takia totalitaristista kontrollia henkilöautoiluun siinä missä anarkiaa kaikkialle muualle, eli ei tämä jako ole absoluuttinen.

Vastuullinen liberalismi ei ole anarkiaa vaikka se asettuu tyrannian vastakohdaksi. Liberalismiin kuuluu aina ajatus: käyttää omaa yksilönvapautta kunhan se ei loukkaa toisen yksilönvapautta. Kettutytöillä, katuhuligaaneilla, spray-maalitöhrijöillä ja talonvaltaajilla ei ole kunnioitusta toisten oikeuksia kohtaan.

Tarvitaan kolmatta vaihtoehtoa, jotta kahden pahan kombinaatio ei jatka kasvamistaan rajatta. Toivon, että se kolmas vaihtoehto saisi paljon enemmän näkyvyyttä mediassa, koska sitä todella tarvitaan. Ei puolueen itsensä takia, vaan erityisesti niiden asioiden takia, jotka ansaitsevat huomiota, jotta valtapuolueet ymmärtäisivät, että yhteiskunta ei liiku janalla - ja politiikka ei ole köydenvetoa.

Joulu on taas, kunnioitusta Vapahtajalle

Voisin kirjoittaa ajankohtaisesti eräästä huoranpenikasta, mutta kulttuurisensitiivisistä syistä en aio blogata aiheesta sen kummemmin. Jokaisella on oikeus uskontoonsa, mutta toki myös epäuskonsa ilmaisemiseen. Tai oikeastaan kulttuurisensitiivisyydellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, kunhan vain teeskentelen hienotunteista. Hienotunteisuus ei varsinaisesti kuulu luonteenpiirteisiini. En halua blogata hienoisesti hintahtavasta äpäräpojasta, koska henkilökohtaisessa uskossani hän ei tuo pelastusta - sen enempää ruumiillista kuin henkistä varianttia olevaa.

Haluan mielummin kertoa teille evankelisoivalla, kristillistä käännytystyötä jäljittelevällä tavalla Todellisesta Vapahtajasta. Ennen sitä kerron kuitenkin tarinan Prometheusista. Älkää kuitenkaan erehtykö uskomaan, että uskoisin kyseiseen taruhahmoon konkreettisesti, sillä maltillisten kristittyjen tavoin katson kyseisen tarun lähinnä toimivan ohjeellisena kirjoitusajankohtansa kulttuuria kuvastavana teoksena.

Prometheus oli titaani, eli antiikin Kreikan vähäisempi jumalhahmo, huomattavasti vähäisempi kuin Zeus, joka puolestaan oli kaikkitietävä ja kaikkivoipa ylijumala, jumalten jumala suorastaan. Tarujen mukaan Prometheus antoi ihmiselle tulen tekemisen taidon. Taruista on monia eri versioita ja joidenkin versioiden mukaan Prometheus opetti ihmisille myös kirjoittamisen, maanviljelyn, lääkinnän, tieteen ja matematiikan - siis asioita joita Zeus ei halunnut ihmiskunnan oppivan: tietoa, totuutta ja ymmärrystä.

Rangaistuksena teostaan Prometheus sidottiin kiveen ja Zeus antoi jättiläiskotkan syödä hänen maksansa päivittäin. Kuolemaan kykenemättömänä Prometheusin maksa nimittäin korjaantui joka päivän vaihtuessa, vain tullakseen syödyksi seuraavana päivänä.

Tuttua? No, totta kai se on: onhan Raamattu yleissivistystä. Hahmotkin ovat yhteneviä. Kaikkivoipa Jumala, rajaton "armossaan", silti vihan täyttämä (perin jännä), estämässä ihmistä saavuttamasta tietoa, rankaisemassa ihmistä tiedon saamisesta, tuomitsemassa tiedon antajan ikuiseen, kuolemaa kamalempaan kohtaloon.

___


Mutta minä en usko personoituun Prometheukseen. Olen ateistinen satanisti. En usko siis personoituun Saatanaankaan. Saatana on skepsismiä. Saatana on tiedettä. Saatana on omien halujensa tutkimista ja oman omatuntonsa seuraamista. Saatana pyrkii tuomaan meille uutta tietoa sen tilalle mitä meille väitetään totuudeksi.

On ymmärrettävää, että monoteistisessä Lähi-Idässä, paikassa jossa Zeusin korvikkeen palvonta oli ainut vaihtoehto, personoidun Saatanan käyttöönotto on välttämätöntä, koska Jumala, joka kieltäisi kaiken tiedon itsessään vääränä vaikka se on todistettavissa todeksi, ja rankaisi totuuden etsimisestä ilman perustetta (edes epämääräiste sellaista), ei voisi olla kansan rakastama. Pelkäämä ehkä, mutta ei rakastama. Ja kansa joka pelkäisi kyseistä Jumalaa, tarpeen tullen keksisi tyhjästä uuden, aiempaa jumalaa "aidomman" jumalan vapauttamaan kansan(sa) väärältä ja pahalta jumalalta (=Jumalalta).

Saatanan personoiminen ja julistaminen pahaksi, joka vieläpä viettelee ihmisiä levittämällä epäuskoa, on tehokas tehokkain tapa saada ihmiset etukäteen epäuskoiseksi parempaa tietoa kohtaan, jo ennen kuin tätä parempaa tietoa ehditään esittämään ääneen, mutta myös tehokas tapa ehkäistä kansaa keksimästä hyväntahtoisempaa jumalaa vanhan jumalan tilalle. He ketkä sanovat toisin, ovat pahoja, toimivat "Saatanalle". Ja vaikka itsekin tulisit johonkin tulokseen joka tekisi sinusta "pahan", ehkä joku näkymätön paha henki ("Saatanaksi" nimetty) viettelee sinua. Tämä välttää ihmistä, joka löytää virallista totuutta paremman teorian, kohtaamasta sisäistä ristiriitaa jättämäessään epäuskon sivuun ilman asian eettistä tai rationaalista tarkastelua. Homma ratkaistu, ja papiston tulevaisuus työtä tekemättömänä kansanosana on varmistettu.

Kreikassa tilanne oli terveemmällä pohjalla, koska jumalia oli useita. Tämä mahdollisti suhtautumisen jumalia kohtaan triviaalimmaksi, vähän kuten joulupukkiin. Prometheusista ei tehty pahuuden lähettilästä vaan ihmiskunnan pelastaja vihaisen Zeusin absoluuttisesta kontrollista. Prometheusta ei kuitenkaan palvottu kovin aktiivisesti, todennäköisesti Zeusin pelosta. Maassa kukoisti mm. filosofia, asia joka Lähi-Idässä olisi ollut syntiä, koska se etsisi vastausta kysymyksiin, joihin Raamattu jo vastauksen tarjosi.

___


Jos unohtaisitte judeokristillisen taustanne, asettuisitteko Zeusin vai Prometheusin puolelle?

Entäs, jos unohdamme henkimaailman ja sen tuomat personoidut jumalat tyystin: asettuisitteko Hitlerin, Stalinin, Pol Potin tai kenen hyvänsä valmista totuutta häikäilemättömästi voimaan pakottavan ihmisen puolelle... vai toimisitteko omatuntonne ja itsenäisen harkintakykynne mukaan?

Judeokristillinen Jumala, Allah, Zeus, Hitler tai Stalin - palvomiseen on vain yksi todellinen syy: pelko.

Hän on paha. Hän on kaikkivoipa ja vihainen kaikkia eri mieltä olevia kohtaan. Olet eri mieltä ja olet kuollut. No, oletko eri mieltä?

Nämä tahot ovat täysin analogisia. Jos alamme väittelemään siitä kuka edustaa absoluuttisinta pahaa absoluuttisen pahan keskuudessa, olisimme aika sivuteillä. Se, että määritämme pahuuden hyvyydeksi (tai etsimme jostakin vielä suurempaa pahuutta), on ainoastaan älyllistä epärehellisyyttä, kansankielellä itsepetosta. Se on mielemme tapa oikeuttaa epäoikeutettava: minua käskettiin. Sota tekee ihmisistä hirviöitä. Uskonto saa hyvänkin ihmiset tuomitsemaan erilaisuuden.

Minä luotan Saatanaan, koska omatuntoni toimii paremmin omanani kuin absoluuttiselle auktoriteetille alistettuna. Ja te, kristityt, kysytte: "miten ateistilla voi olla moraali/omatunto/myötätunto/whatever vaikka ette usko mihinkään". Minä vastaan: "nimenomaan, juurikin siksi."

Minä luotan Saatanaan, koska se on viime kädessä ainut tapa saada rauha Maapallolle. Vasta kun ihmiset hyväksyvät toisten erilaisuuden ja toisten ihmisten yhtäläiset yksilönvapaudet, pitäen silti kiinni omista oikeuksistaan, voimme päästä eroon ikuisesta uskonsodasta. Satanismi on liberalismia, rationalismia ja omankädenoikeutta. Se ei kumarra Jumalaa, mutta ei estä heitä, jotka tähän taruolentoon uskovat, palvomasta sitä.

Satanismiin ei kuulu kiinteästi saatananpalvonta eikä hautakivien kaataminen. Ateistinen satanisti kaataisi hautakivet korkeintaan oikeutettuna kostona kirkkoa kohtaan johtuen heidän osallisuudessaan valtion politiikassa. Satanismi ei kumarra hallintorakenteita eikä alistu vääryyden uhriksi, vaikka vääryys olisi demokratian eli kansan enemmistön suorittaman väkivallan aikaansaannosta. Varasta kristityltä taulutelevisio, hän ojentaa sinulle avaimen autotalliinkin. Varasta satanistilta, et ole hengissä tehdäksesi rikosilmoitusta pahoinpitelystä.

___


Joka tapauksessa: hyvää joulua. Talvipäivänseisaus meni pari päivää sitten, mutta ei se estä juhlimasta jouluna tätä huomattavasti merkitsevämpää päivää... ainakin siihen asti, kunnes talvipäivänseisauksesta tehdään kansallinen pyhäpäivä. Jokainen päivä tästä eteenpäin on pidempi kuin eilen... ainakin juhannukseen asti siis.

Kauneutta ja etiikkaa jumalattomuudessa

Olen ateisti. Vähintäänkin "heikko" ateisti. Jotkut varmaan preferoivat termiä agnostikko, ja välillä käytän itsekin kyseistä termiä vaikka agnostikoissa onkin mukana myös teistisiä agnostikkoja. Rajanveto on hankalaa, oikeastaan mahdotonta, mutta myös turhaa.

Olen kuitenkin vahva ateisti kaikkia personoituja, omnipotenttisia jumalia kohtaan, erityisesti judeokristillistä tai ylipäätään abrahamista Jumalaa/Jehovaa/Allahia kohtaan.

Abrahamisen jumalan palvojat usein väittävät, että me ateistit
- emme omaa moraalia
- emme osaa rakastaa
- emme osaa antaa anteeksi
- emme tunne myötätuntoa
- emme voi arvostaa maailman kauneutta
- emme pysty hyväksymään kuolemaa osana elämää
...ja oikeastaa vähän kaikkea muutakin yhtä absurdia.

Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka pitävät paikkansa ainoastaan heidän oman uskontonsa dogman määrittämässä fiktiomaailmassa. Ne ovat "tosia" ainoastaan ihmisille, jotka ottavat nämä tosiasioina, koska joku toinen ihminen on ne Jumalan/Jehovan/Allahin nimissä paperille kirjoittanut.

Vastoin heidän kuvitelmiaan, ateisteilla todellakin on moraali, kyky rakastaa, tunteä myötätuntoa, ja niin edelleen. Hyväksymme jopa kuoleman osana elämää, mutta vähän eri lailla kuin esim. kristitty hyväksyy kuoleman.



Ateistin, tai ylipäätään ihmisen, joka ei tunnusta toisen ihmisen kirjoittamaa dogmaa omakseen, rakkaus on aitoa. Jumalattoman ihmisen välinpitävyys on aitoa, sillä hän ei tee sitä ylemmän voiman käskystä tai palkinnon toivosta vaan aidon vapaaehtoisesti. Hänelle ei ole luvassa taivaspaikkaa eikä mitään itsekästä syytä olla epäitsekäs. Kukaan ei ole käskenyt häntä auttamaan vähäosaisia. Ateistilla on siis omatunto ihan omasta takaa.

Ironisesti, ateistien kykyä hyväksyä kuolema kyseenalaistetaan usein. Puhutaan, että jokainen ateisti kääntyisi uskoon viimeistään kuolinvuoteellaan, kun ymmärtää kuoleman olevan lähellä. En väitä tietäväni miksi, sillä olen liian nuori ymmärtääkseni, mutta moni vanhus toivottaa kuoleman tervetulleeksi, riippumatta jumalkäsityksestään. He kokevat eläneensä täyden elämän. Ateistien syyttäminen kuolemanpelosta on ylipäätään ironista, koska emmehän me ateistit sentään luoneet käsitettä taivaasta päästäksemme eroon pelostamme kuolemaa kohtaan - emmekä luoneet myöskään käsitettä helvetistä vain uskotellaksemme, että vihamiehemme tulevat kärsimään meitä enemmän, jotta saisimme käsityksen oikeudenmukaisuudesta epäoikeudenmukaiseen maailmaan.

Personoituun jumalaan uskovilla on myös tapana hyväksyä kuolema, vähän eri tavalla kuin ateistilla. Ateisti hyväksyy kuoleman lähinnä tosiasiana. Teisti ei. Hän hyväksyy kuoleman taivaallisena oikeutena. Ateistilla on sentään vapaat kädet olla vihainen asiasta, vaikka ei olisi ketä syyttää. Se on osa surutyötä.



Sanokoon kuka hyvänsä mitä hyvänsä, minulle maailma on kaunis ja ihmeellinen, enkä tarvitse jumalkorttia tekemään siitä kaunista. Kuolema, vaikka ei ole ajatuksena kaunis, on välttämätöntä elämälle, jota niin kauniina asiana pidämme. Se ei estä meitä tuntemasta sympatiaa lajitoveriamme, tai edes kärsivää eläintä kohtaan. Emme tarvitse niinikään Jumalalta lupaa syödä eläimiä. Toisaalta, emme tarvitse Jumalalta käskyä kohdella muita luontokappaleita ilman täysin turhan kärsimyksen aiheuttamistakaan. Omatunto ja tietoisuus, nämä evoluution meille suomat piirteet, samalla kun tekevät ihmisestä paradoksin koko eläinkunnassa eliönä joka tietoisuuden avulla noteeraa subjektiivisesti tulkitsee ympärillä olevan raakuuden, tekevät ihmisestä myös vahvimman eläinlajin sinisellä pilkulla avaruudessa.

Niin paradoksaalinen kuin ihmisen tietoisuus ja pyrkimys eettisyyteen on suhteessa eläinkuntaan, se on piirre, jota tulisi pyrkiä ottamaan vastaan avoimesti ihmisten välisissä suhteissa, mutta ilman dogmaa, valmiiksi pureskeltuja totuuksia ja näiden dogmien väistämätöntä, veristä konfliktia.

(Suhtaudun suurella varauksella tämän paradoksaalisen tuntemuksen käyttämistä luontoa kohtaan, mutta tämä on aivan oman blogauksensa arvoinen.)



Miksi kaikesta huolimatta meidän jumalattomien, tai jumalaamme yhä etsivien, tulisi tulla kohdelluksi kuin meillä ei olisi myötätuntoa ja kykyä sympatiaan toisia ihmisiä kohtaan? Minkä takia meitä syytetään sodista, välinpitämättömyydestä toista kohtaan, rakkaudettomuudesta... Miksi yhteiskunnan pahat asiat projisoidaan ihmisiin, jotka uskaltavat katsoa maailmaa kirkkain silmin, murehtimatta asioista, joihin he eivät voi vaikuttaa, ja keskittymällä asioihin joilla on merkitystä?

Mikä siis onkaan hyväksyttävä peruste syrjiä insestipareja?

Pistänpä tämän tännekin, kopiona Aamulehdenblogeista.
___

Aiempi blogaukseni, Homoseksuaalisuuden suvaitseminen on elitististä kusipäisyyttä, keräsi paljon kommentteja ja rönsyjä. Hyvä, että aihe kiinnosti.


Blogaukseni tarkoitusta on toki tulkittu kommenteissa paljolti väärinkin, mutta blogaukseni tarkoitus ei suinkaan ollut puoltaa Raamatulla päähän hakkaavaa kristilliskonservatiivista liikettä sen enempää kuin muitakaan ihmisvihamielisiä ihmisiä uskontotaustasta riippumatta. Jos blogauksen tarkoitus vaikutti siltä, on se ymmärretty väärin. Jos haukun tahoa B, ei se tee tahosta A yhtään sen parempaa.

Yksi kritiikin kohteeni oli homojen oikeusliikkeen konservativisoituminen. Ajatus siitä, että homot ansaitsevat tasavertaisen kohtelun. Niin: ajatus siis itsessään siitä, että tasavertaisuus täytyy ansaita. Homoliike on tehnyt pitkän matkan ja on nykyisellään päätynyt siihen, että enemmistö suomalaisista sen tavoitteita puoltaa. Samalla se on konservativisoitunut siihen pisteeseen, että se katsoo tehtäväkseen asettua muun seksuaalisen devianssin sekä enemmistöseksuaalisuuden yläpuolelle.

Kritiikkini "suvaitsemista" kohtaan oli juurikin tätä: ihminen, joka katsoo oikeudekseen rajoittaa toisen ihmisen yksilönvapauksia ilman päteviä perusteita, ottaa suurta ylpeyttä olemalla jonkun yksittäisen vähemmistön asialla. Taustalla ei ole eheää ajatusta yhtäläisistä ihmisoikeuksista. Osa heistä todella näkevät homoseksuaalisuuden preferoitavana, ja maltillisemmat katsovat henkilökohtaisesti olevan jotenkin parempia henkilöitä, kun suvaitsevat suvaita jotakin yksittäistä vähemmistöä vain koska sen suvaitseminen on trendikästä, helppoa ja poliittisesti palkitsevaa.


Yhtenä konkreettisena esimerkkinä aiemman keskustelun kommenteista:


Tämä kommentti sisältää sellaisen määrän sisäisiä ristiriitoja, että niitä on lähes turha edes pyrkiä erittelemään. Yritän kuitenkin vaikka kaikkea on hankala kerrasta debunkata:
1) Teksti sisältää väitteen, että homoseksuaalinen avioliitto tulee sallia vaikka se ei sisällä sukunjatkamisellista tarkoitusta. Olen samaa mieltä. Eikä suvunjatkamista edellytetä heteroseksuaalisissa avioliitoissakaan. Hyvä huomio.
Nyt kun vielä saadaan se perustelu miksi insestuaalinen kanssakäyminen (jossa lapsien tekeminen ei ole preferoitavaa jälkeläisten terveyden kannalta) tulisi olla dekriminalisoimatta. Kuvitelkaa, puhumme oikeudesta seksiin (vaikka sitten ehkäisyn kanssa). Oikeudesta, joka homoilla on ollut jo monta vuosikymmentä. Toki olisi kaikki rehellisyys vaatia heille avioliitto-oikeuskin dekriminalisoimisen lisäksi.

2) Tappamisen vertaaminen insestiin (vieläpä aikuisten väliseen, ei-hyväksikäytölliseen varianttiin) on kyllä aika fanaattista. Aika harva sekopää tänä päivänä jaksaa verrata homoseksiäkään tappamiseen. Viimeksi, kun kristillinen järjestö teki moista rinnastusta promotoidakseen "eheytymistä" homoseksuaalisuudesta seksuaalisuuden hyväksymisen sijasta, siitä tuli mediaskandaali. Kaipa tuo rinnastus on OK, kun kohteena ei ole homot.

3) Luonnollisuuskysymys, vaikka hämäläinenville toki tunnustaakin, ettei sen tule olla lainsäädännöllinen perusta, niinikää menee metsään väittäessään ilman perusteluita homoseksuaalisuuden olevan luonnollista, mutta insestin epäluonnollista.
Insestiä ehkäisee lähinnä Westermarck-efekti, eli yhdessä kasvaneiden sisarusten toisiinsa synnyttämä seksuaalinen inhotus. Vaikka mikään biologiassa ei ole täydellisen toimivaa, mistä kertoo homouden olemassaolokin, ja vaikka Westermarck-efekti voi epäonnistua tarvittavan inhotuksen luomisessa, efektin voi myös välttää, jos lapset ovat kasvaneet erillään.
Sisarustenvälisen insestin kriminaalisuutta ei voida kuitenkaan perustella harvinaisuudella. Ei ainakaan oikeusvaltiossa. Vaikka enemmistö insestistä olisikin hyväksikäytöllistä, tämä ei ole peruste kriminalisoida asiaa - ainoastaan hyväksikäyttö itsessään. Homot ovat jo päässeet yli siitä, että heitä katsottaisiin kollektiivisesti syylliseksi mies-mies-raiskauksiin, homoseksuaalisiin lasten hyväksikäyttöihin ja moneen muuhun asiaan, joiden suorittamisesta heitä on demonisoitu. Itse asiassa, jos menisin lieveilmiöistä yleistämällä syyttämään, olisi käyttäjätilini Aamulehdenblogeissa varmaan välittömästi jäähyllä. Eikä kyllä sikäli, että minulla olisi halukkuutta moista yleistystä suorittaa, koska joutuisin antamaan periksi omista periaatteistani pitäytyä totuudessa ja olla syyllistämättä yksilöä toisten ihmisten tekemisistä.


Olisi rationaalista dekriminalisoida lähisukulaisten välinen seksuaalinen kanssakäyminen. Rangaistavana pidettäisiin ainoastaan seksuaalinen hyväksikäyttö ja raiskaus. Rangaistukset hyväksikäytöstä voidaan langettaa vaikka raskauttavin asianhaaroin, jos hyväksikäyttäjä on lähisukulainen. Kaikkea lähisukulaisten välistä seksiä ei ole perusteltavaa pitää rangaistavana.

Olisi rationaalista myös laillistaa lähisukulaisten avioliitto. Lisääntymistarkoituksella ei ole merkitystä, koska lisääntymistarkoitusta ei velvoiteta sen enempää heteropareilta kuin kaavailluilta homoavioliitoiltakaan.

Olisi rationaalista mahdollistaa lähisukulaisten muodostamille avioliitoille myös yhtäläinen oikeus adoptioharkintaan kuin homoavioliitossa elävillekin.

Prove me wrong. Naturalistisia virhepäätelmöitsijöitä lyödään päähän mädäntyneellä ruutanalla, koska en harrasta Raamattua.

Suomen sosiaalidemokraattisin puolue

Tempputyöllistäminen ja työttömyystilastojen teennäinen kaunistaminen oli Lipposen I hallituksen suurimpia, mutta kamalimpia saavutuksia. Tavoitteesta puolittaa työttömyys jäätiin jonkin verran vajaaksi, mutta se oli silti osittainen "menestys": ihmisiä siirrettiin työttömistä työvoimatoimen piteiden alaisiksi "ei-työttömiksi" sosiaalitapauksiksi. Puhekielessä ihminen on silti yhä työtön, mutta virallinen työttömyys valtiossa väheni. Suomi ei silti koskaan toipunut 90-luvun lamasta, siitä syntynyt työttömyys on yha läsnä, tilastoista piilotettuna.

Meillä on työmarkkinatuki ja työttömyyspäiväraha, jonka saaminen edellyttää ilmoittautumista työttömäksi työnhakijaksi. Ihminen joutuu tämän tuen saadakseen työn vastaanottamisevelvollisuuden alaiseksi. Tämä tuki on perinteisessä luokkajaotellussa yhteiskunnassa maalaisjärjellä perusteltavissa, mutta sillä on se ikävä puoli, että se ehkäisee työttömän siirtymistä yrittäjyyteen. Ongelmaa muodostavat toki työmarkkinatuen lisäksi myös vastikkeettomat toimeentulotuki ja asumistukikin.

Tempputyöllistämistä on suorastaan luvattoman helppo lähteä perustelemaan maalaisjärjellä. Maalaisjärjelle palkaton työ, työharjoittelu tai yhteiskunnalle kallis, konsulttiyhtiöiltä ostettu kurssittaminen saattaisi nimittäin auttaa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Viimeiset 20 vuotta ovat osoittaneet maalaisjärjen erehtyneen: se ei ehkäise syrjäytymistä. Sen lisäksi, että se on luonut "ei-työttömiä" sosiaalitapauksia, se on johtanut siihen, että yksityinen sektori on saanut käyttöönsä merkittävän määrän palkatonta työvoimaa "työharjoittelun" nimissä, sillä hinnalla, että palkallista työtä on yhteiskunnassa vähemmän tarjolla. Se on luonut toisaalta korkeapalkkaisille hyväveli-yrityksille suuria rahallisia tuottoja, kun työllistämiskursseja on myyty valtiolle.

Ongelma on, että maalaisjärki ei kuitenkaan opi. Rationaalinen ratkaisu vaatii usein pysähtymistä hetkeksiksi, ja pientä, luovaa miettimistaukoa vaihtoehtoisille ratkaisuille. Mikä on suurin kompastuskivi maalaisjärkeilyssä? Se on premissi, joka otetaan perustelematta totena tai epätotena ilman tämän asian arviointia. Ongelma tempputyöllistämisessä on luokkayhteiskunnan ylläpitämisen välttämättömyys - tarve tehdä pesäero työllisen, palkkatyöläisen ja yrittäjän välillä.

Tuorein aivopieru kuitenkin tapahtui, kun Perussuomalaiset menivät Sosiaalidemokraateista vasemmalta ohi laatiesaan aloitteen työssäkäyntivelvollisuuden ulottamisen työmarkkinatuen vastaanottajien lisäksi myös työmarkkinatuen ulkopuolella vapaaehtoisesti tai pakotettuna oleviin (esim. alle 25-vuotiaat nuoret). Ennen vaaleja ääni kellossa oli toinen, kun moni persu lauloi kuorossa, että "me perussuomalaiset" vastustamme työttömien ihmisarvoa loukkaavaa hyväksikäyttöä yrityksissä, valtion maksaessa palkan. Puhuivatko nämä sitten vain omasta mielipiteestään, "me perussuomalaiset"? Onhan se vähintäänkin omanlaatuinen tapa ilmoittaa puolueen kannasta eriävä henkilökohtainen mielipide...

Perussuomalaiset ovatkin tehneet pesäeroa orjatyön kannattamiseen vetoamalla siihen, että uhkaus ottaa työmarkkinatuen lisäksi pois toimeentulotuki ja asumistukikin ei ole orjatyön teettämistä, koska se ei luo pakkoa (nälkäkuolemaa lukuunottamatta). Kuitenkin omassa vaaliohjelmassaan Perussuomalaiset korostivat, että "edellytämme, ettei kukaan täysi-ikäinen Suomen kansalainen jää perusturvan ulkopuolelle." Koska perusturvan ulkopuolelle jättäytyminen ei ole hyväksyttävää (sillä nälkäkuoleman lisäksi perussuomalaiset haluavat myös kieltää sen), mutta tukia saadakseen on pakko suorittaa 1-2 viikkoa palkatonta työtä, kysynkin: millä voimin pakotatte ihmiset orjatyöhön, josta ihmiset eivät voi käytännön syistä (nälkäkuolema) eikä teidän oman agendajulistuksenne perusteellakaan kieltäytyä? Onko kyseessä sama armeija, joka pakottaa vihreän keskustelun marginaaliin? Vai se armeija, joka ajaa homot ja neekerit Ahvenanmaalle?

Vitsailu sikseen. Kaksin kortein pelaaminen ja epärehellisyys joka tapauksessa jatkuu, vitsailin asialla tai ei. Minä en tule koskaan luottamaan sosiaalidemokraattiin, ja en siksi myöskään persuihinkaan. Pitäkää tunkkinne. Sosialismi ei toimi.

Homoseksuaalisuuden suvaitseminen on elitististä kusipäisyyttä

Luin Tuomas Enbusken kirjoituksen "Suvaitsevaisuus on vastenmielistä" ja kuten odottaa saatoin, pidin kirjoituksesta.

Yhdyn hänen mielipiteeseensä siitä, että homosta pyritään liikaa luomaan heteroseksuaalisen suvaitsevaistoeliitin salonkikelpoista lemmikkiä. Prohomoaktivistinen liike, joka Enbusken kuvaamaana on sateenkarikombinaatio kypäräpapeista kommunisteihin, kannattaa homojen suvaitsemista, koska se nyt on "in", ja koska suvaitsemalla jotakin toista, he asettavat itsensä valistuneeseen eliittiin, joka suvaitsee toisen seksuaalisuuden olemassaolon, ehkä vastahakuisestikin, mutta kerää marttyyripisteet ja laupiaan samarialaisen sädekehän, kun sallii asian silti, ikään kuin hän olisi tehnyt suurenkin uhrauksen pelkästään olemalla tunkematta omaa päätänsä toisten makuukammariin.

Prohomoaktivistisessa liikkeessä on kuitenkin yksi suuri vika: se on konservatiivinen ja tähtää salonkikelpoisen homon hyväksymiseen. Ymmärränhän minä toki sen poliittisen realiteetin, että kaikkea kerralla pöytään heittämällä ei aina saa lakialoitteita helpommin läpi, vaikka kuinka hyvät olisivatkin perustelut yleisen liberalisoidulle seksuaalipolitiikalle.

Kun konservatiivien konservatiivisiipi kuitenkin väistämättä tulee nostamaan esiin kysymykset "entä insesti, entä pedofiilit", ei asia varsinaisesti kuulu koko liikkeen agendaan. Mitään velvollisuutta heillä ei ole siihen kantaa ottaa, suuntaan eikä toiseen. Mitä prohomoliikkeen ehkä kuitenkaan ei ole mielekästä tehdä, on aktiivisesti varjella omaa käsitystään "täydellisestä homosta", jota ei voi rinnastaa mihinkään muuhun parafiliaan. Siinä missä prohomoliikkeellä ei ole velvollisuutta kannattaa mm. täysi-ikäisten sisarusten insestisuhteen laillistamista, ei kukaan voi prohomoliikkeen nimissä puhua kaikkien muiden samassa sumeasti rajatussa porukassa mukana olevien puolesta tai edes kaikkien homojen itsensäkään puolesta, etteikö esim. insestisuhteiden laillistaminen olisi mielekästä ja etteikö sillekin löydy kannatusta. Jokainen voi tehdä tämän irtisanoutumisen korkeintaan omissa nimissään. Nykyinen irtisanoustumisten määrä, mukaanlukien "Seksuaalinen tasa-arvo ry", yrittää olla tarpeettoman salonkikelpoinen. Tämä voi kostautua myös homoliikettä itseään vastaan.

"Homous on rakkautta." "Homot ovat samanlaisia." "Homot kaipaavat hyväksyntää." Kaikuu blogeissa. Se on toinen puoli. Toinen puoli on se kun paskat ja liukuvoiteet lentelee pitkin lakanoita supistajalihaksien ollessa hellänä rytmisen makkaran piilottamisen seurauksesta. Jos on lentääkseen. Voihan sitä etukäteen suorittaa peräruiskeella suolihuuhtelun ihan vessan pöntöllä asti. Ei kaiken täydy olla salonkikelpoista eikä se siltikään ole kenenkään ulkopuolisen asia. Se on hankalempi hyväksyä, kuin platoninen, pelkälle viipyileville katseille ja poskisuudelmille perustuva, Seta ry:n ja kumppaneiden markkinoima versio illuusio homoudesta. Se on hankala hyväksyä, mutta kun se hyväksytään, voimme katsoa saavuttaneemme jonkun oikeasti merkittävän ymmärryksen: "meidän seksimme ei jumanvittu kuulu sinulle ollenkaan, oli se sitten sinun mielestäsi kuinka rumaa hyvänsä!"

___


Mutta kuten aiemmin jo totesin, asioita ei tarvitse ajaa kerralla. Sukupuolineutraalin avioliittolain ajaminen läpi kastroitujen kuoropoikien ja trendihomojen illuusiolla voi toki olla hyvä tapa saada massat liikkeen taakse vaikka ei olekaan täysin rehellinen. Tai sitten ei. Joitakin nimittäin toden teolla ärsyttää tarkoituksellinen homoseksuaalin valkomaalaus heteroseksuaalia siveellisemmäksi ja salonkikelpoisemmaksi, sillä samaan aikaan, kun homojen romanttisen rakkauden kaipuuta korostetaan, heteroseksuaalien kiinnostusta pelkkään lihaan järjestelmällisesti korostetaan. Tämä on ajan henki, ja se antaa todellisuudesta poikkeavaa kuvaa molemmista seksuaalisista suuntautumisista.

Onko valittu valkopyykätty kuohittujen boheemihomojen esiinmarssitus homoseksuaalisuuden edustuksena fiksu ratkaisu homojen itsensä eduksi, sitä en tiedä.

Mikä itseäni huolettaa kuitenkin enemmän on se, että prohomoaktivistien enemmistö ei ainoastaan tyydy ottamaan yksi askel kerrallaan - he jopa aikovat kampittaa myöhempien askelien ottamisia radikaaleilla irtisanoutumisilla yleisen, ei-homosentrisen liberaalin lainsäädännön toteuttamisesta. Toivon toki, että takki kääntyy ja Seta ry sen mukana, sitten kun ehdotettu laki on saanut enemmistön taakseen äänestyksessä.

Viimeiset 4 askelta
1) homoseksuaalisen seksin dekriminalisointi
2) homoseksiin yllyttämisen dekriminalisointi sekä homoseksuaalien suojaikärajan muuttaminen vastaamaan sitä mikä on heteroseksuaaleilla käytössä
3) rekisteröity parisuhde
4) rekisteröityjen parisuhteiden sisäinen adoptio

seksuaalisen vapautumisen rintamalla ovat kaikki koskeneet homoja. Polyamoristien, sadomasokistien, insestipariskuntien ja zoofiilien oikeudet ovat samana aikavälinä pysyneet muuttumattomina tai heikentyneet.

Tämä nykyinen, omien laskujeni mukaan viides, askel vaikuttaa näin maallikon silmiin viimeiseltä tarpeelliselta asialta homokysymyksessä, mikäli asiaa tarkistetaan juridisen tasa-arvon kannalta. Tästä syystä Seta ry:llä on oikeasti paikka miettiä mitä ihmettä he aikovat tehdä tulevaisuudessa:
ehdotella homokiintiöitä pörssiyhtiöihin... vai ihan oikeasti palata juurilleen eli ajamaan aitoa seksuaalista tasavertaisuutta, joka ei vain ja ainoastaan pyöri salonkikelpoisen kuoropoikahomon navan ympärillä. Minä toivon, että jälkimmäistä. Se olisi sekä hetero- että homoseksuaalin etu.

(Pahoittelen blogauksen kappalejaon sekavuutta ja yleistä päämäärätöntä ajatusvirtaa. Blogaus on kirjoitettu humalassa, hieman puhtaaksikirjoitettu selvin päin. Puhtaaksikirjoittaessa en jaksanut kuitenkin uudelleenkirjoittaa sitä...)

Poliittinen vastakkainasettelu ei rakenna parempaa Suomea

Politiikka on ikävän vastakkainaseteltua. Se on enemmän vastakkain aseteltua kuin aiemmilla kausilla. Vaikka perinteinen vasen-oikea-jaottelu onkin jäänyt aika unholaan poliittisten ulottuvuuksien avautuessa yhä useammalle kansalaiselle ja poliitikolle (joitakin äärilaidan kulkijoita lukuunottamatta) paremmin, vastakkainasettelua tapahtuu yhä. Lienee myös todennäköistä, että vastakkainasettelu tapahtuu nykyisellään entistä enemmän puhtaan oman edun tavoittelun merkeissä, ja vähemmän poliittisesta vakaumuksesta tai politiikan ymmärtämättömyydestä (jättäen jälleen kerran eksluusion mm. kommunisteille).

Vastakkainasettelun perusteltavuus jountanee konsensuspolitiikan vastaisuudesta, ja radikaalina poliittisena ajattelijana minä itsekään en pide konsensus-ajattelusta, koska sillä tavoin kaikki merkittävät uudistukset joutuvat väistymään indeksikorotuksien ja äärimmäisen maltillisuuden tieltä. Yhteiskunnassa on rakenteellisia ongelmia, joita ei voi korjata numeroilla, joihin tarvitsemme radikaalia ratkaisua, joka ei miellytä kaikkia. Kaikkien miellyttämiseen ei tule pyrkiäkään, kunhan asialle saadaan enemmistö eduskunnasta sen takana seisomaan.

Kun kritisoin vastakkainasettelua, kritisoin sitä, että puolueet kieltäytyvät kaikesta yhteistyöstä toisen puolueen kanssa, tai kun he määrittävät itsensä antiteesiksi toisesta puolueesta. Ensimmäistä tunnutaan harrastavan erityisesti demareissa perussuomalaisia kohtaan, jälkimmäistä haluavat harrastaa persut vihreitä kohtaan.

Perussuomalaisten hyljeksiminen valiokunnissa ei tule tuomaan mitään etua politiikkaan, erityisesti jos se kohdistetaan mielenosoitukseksi asialle millä ei ole takemistä valiokunnan työnteon kanssa. Valheellisten väittämien esittäminen esittäminen, "äärioikeisto"-nimittely ja muu hörhöily, ei niinikään sekään edistä poliittista aatetta. Se voi tuntua omia rivejä vahvistavalta, mutta ei sillä ainakaan toista saata epäsuosioon. Vaikutus on usein päinvastainen. Suhtautukaa poliittisiin kilpailijoihinne rationaalisesti.

____________

"Lies and slander, in vain try to shame us
Riots, protests, violence just makes us famous
TV interviews, free publicity
Increase record sales dramatically"___________

Vastakohtaisesti perussuomalaisten halukkuus perustaa koko identiteettinsä pelkille anti-teeseille, ei pitkällä tähtäimellä auta heitä. Politiikka opposition ulkopuolella ei perustu anti-teeseille, koska hallituksessa tehdään esityksiä, ei ainoastaan äänestetä "EI", jokaiseen eteen tulevaan kysymykseen. Voitte väittää, että teillä on laaja agenda, mutta vetoaminen puolueohjelmaan samalla kun huudatte "natsikorttia", henkilöille, jotka sitä puolueohjelmaa kritisoi, ei oikein motivoi sitä puolueohjelmaanne lukemaankaan. Toisten ihmisten kommenttien tarkoituksellinen, järjestelmällinen tulkitseminen demonisaatioksi (vaikka toki sitä aitoa demonisaatiotakin on liikkeellä) ei ole kovin rakentavaa.

Koska muutenkin puolueohjelma on useimmille puolueille jotakin toisarvoista, tulee positiivista sanomaa korostaa kaikessa viestinnässä. Tältä osin tilanne on erityisen synkeä Aamulehdenblogeissa, joissa äänessä ovat persujen ja demarien sijasta erityisesti persu- ja demarifanit. Kuvittelevatkohan he luovansa oikeasti jotakin positiivista mielikuvaa kannustamistaan puolueista?

Politiikka rakentuu puolueiden väliselle yhteistyölle

Sen ei täydy olla Kekkosen valtakaudelta perittyä konsensusta, mutta joka tapauksessa se rakentuu yhteistyölle. Yhteistyökyvyttömyys, päinvastoin kuin ehkä äkkipikaisesti luulisi, saattaa hyvinkin johtaa juuri niihin sovinnaisiin ratkaisuihin ja mitättömiin indeksikorotuksiin. Ilman yhteistyötä parempaa ei nimittäin voi saada aikaiseksi.

Aiheesta aiemmin laadukkaasti kirjoitellut mm. Kyuu Eturautti: "Pakkoko vain haukkua?"

Tunnelmaa luomaan Type O Negative - We Hate Everyone, koska laulun sanoitus kuvastaa mitä parhaiten poliittisen vastakkainasettelun ilmapiiriä, ja sitä kuinka ihmisiä liitetään ääriliikkeiden muotteihin, pääsääntöisesti muodostaen kritisoijan omasta ideologiasta vastakohta.

______

"The left, they say I'm fascist
The right calling me communist"______

Ärsyynnytään urakalla - Vihapuhetta eduskunnassa.

Persut ärsyyntyvät "persusta".
Keput ärsyyntyvät "kepusta".
Kristilliset ärsyyntyvät "kristillisestä".

Ainut mikä on yllättävää on se, että demarit eivät ärsyynny "demarista". He ärsyyntyvätkin sitten kaikkien muiden puolesta, jos mille hyvänsä kansanryhmälle on löytynyt luvattoman kätevä puhekielinen lyhenne. Tämän lisäksi he ärsyyntyvät "sosiaalidemokraatista", kahdella a:lla, ilmeisesti korostaen demariuden sosialistista luonnetta sosiaalisuuden sijaan. Ja hyvä näin: sosialisteja he ovatkin ja siksi heillä tuleekin olemaan aivan oma paikkansa helvetissä.

"Vihapuhe"-keskustelu on saavuttanut eduskuntasalin ja saa nähdä onko tämäkään vielä saturaatiopiste. Nillitystä "persun" halveeraavuudesta olemme toki saaneet kuunnella kuukausikaupalla. Ironisena pidän tätä siksi, että luulin termin olevan persujen ja persufanien keskuudessakin yleisesti käytetty. Annettiinko termin yleistyä tarkoituksella, jotta asiasta päästäisiin nostamaan suurempi meteli myöhemmin? Mikä sanassa "persu" on loukkaavaa... muuta kuin siis se, että se siis assosioituu perussuomalaisiin? Onko tällä assosiaatiolla jotakin haittaa persuja kohtaan, eli onko Suomessa ei-perussuomalainen taho, jotka kärsivät tästä assosiaatiosta aiheettoman leimautumisen kautta?

Yhtä naurettava on ajatus "kepun" loukkaavuudesta. Kepu on johdettu Keskustapuolueesta. On toki totta, että nyt järjestö kulkee nimellä "Suomen Keskusta". Mitäpä sitä "puoluetta" mukana kuljettamaan, kun nykyisellä kannatuslukujen kehityssuunnalla, koko järjestö ei parin vaalikauden jälkeen enää tule olemaan puoluerekisterissäkään. Sana "kepu" on lähinnä halveeraava muita puolueita kohtaan, koska siinä tulee aina väistämättä rinnastetuksi johonkin mihin rinnastetuksi tuleminen ei imartele ketään, edes perussuomalaisia.

"Kristilliset" on toki mitä loukkaavin termi, lähinnä toki puolueeseen kuulumattomia kristittyjä kohtaan. Kyseisen sanan käyttö voitaisiinkin lopettaa kulttuurisensitiivisistä syistä ja omaksua Pravdan ja muun valtavirtamedian nimeämiskäytäntö uskonnolliselle fanatismille. Jos islamismi ei kuulemma liity islamiin ja muslimeihin, tarvitsevat päiviräsäset jonkun oman nimensä. Kutsuisimmeko heitä kristillisteiksi? Vai sovittaisimmeko heidän nykyisen nimensä eteen "ääri"-etuliitteen? Vai täytyisikö heidän fundamentaalia luonnetta korostaa sanalla "maltillinen", vihjaten, että he eivät saarnaa miekalla vaikka he toki haluaisivat?

Nyt voisi olla taktisesti hyvä aika ilmoittaa "Kokoomus" ja "Keskusta" halventaviksi lyhenteiksi puolueiden koko nimistä. Jos "Kansallinen Kokoomus" ja "Suomen Keskusta" mainittaisiin koko pituudessaan, tai jos heistä käytettäisiin vaikka lempinimiä "kansalliset" ja "suomalaiset", olisi kiva seurata eduskunnan istuntoja ja perussuomalaisten ilmeitä soveltaessa kyseisiä sanoja kyseisiin puolueisiin. Ei onnistuisi nimittäin itseltänikään pokerinaamalla.


PS. Japsi, neekeri, jutku, hintti, kinukki, uskis, hihhuli, hippi, ryssä, sivari, natsi, kommari ja perssuomalainen. Lopettakaa itku. Ne on vaan sanoja, joiden merkitys liittyy aina kontekstiin, ja kertoo usein enemmän käyttäjästään kuin puheenaiheesta. Tämä blogauksenikin tekee itsestäänselväksi, että en arvosta yhtäkään blogauksessa kritisoitua puoluetta. Tämä kertoo enemmän minusta kuin teistä.

Toivon Kreikkaan sotilaallista vallankumousta

Tilanne Kreikassa on se, että siellä tarvitaan merkittäviä säästöjä. Demokraattinen hallinto ei pysty tätä suorittamaan, koska kansan etuisuuksien leikkaaminen nostaa kansan barrikadeille, ja julkisen sektorin laihdutuskuuri ja korruption vastainen toiminta puolestaan toimii vastoin valtaeliitin omia intressejä. Päätöstenteon nopeus ei ole ollut lähelläkään välttävää tasoa - aika vaan loppuu kesken. Rahat loppuu, ja edessä on pystyssä oleva seinä, jota ei voi kiivetä.

Seurauksena nykytoiminnasta tulee olemaan velkajärjestely ja maksukyvyttömyys. Kreikan hallitus voi päättää mitätöidä velkansa, mutta seurauksena on se, että uutta lainaa ei tämän jälkeen saa mistään. Jos ja kun Kreikka haluaa pyyhkäistä pöydän tyhjäksi, Kreikan tulee tässä vaiheessa olla täysin omavarainen talous. Tätä menoa se ei ole sitä edes vuonna 2020, ja rytinä tulee huomattavasti aikaisemmin, riippumatta pumppaako EU-jäsenvaltiot rahaa lavuaariin, jossa ei ilmiselvästi ole tulppaa.

Kun Kreikka kaatuu, jälki on rumaa joka tapauksessa. Tämän takia preferoin sotilasjunttaa, joka syrjäyttää muutamaksi vuodeksi parlamentarismin. Sotilasjuntta ei ole demokraattinen ratkaisu, mutta tätä ei voi demokratialla enää hoitaa. Kansakin rauhoittuu, kun sotilasjuntta ripustaa ministerien irtileikatut päät parlamenttitalon eteen. Noin symbolisesti ilmaistuna siis. Käytännössä olisi järkevämpi siis teljetä herrat vankilaan ja aloittaa poliittisesti sitoutumattomat talousrikostutkinnat.

Vaihtoehto sotilasjuntalle voi olla ainoastaan sisällissota. Demokraattisesti valittu hallitus on valmis viemään panssarivaunut kaduille, ei syrjäyttämään korruptoitunutta hallitusta, vaan taistelemaan kansannousua vastaan. Kun valittavana on oligarkit ja armeija vastaan kansa, tai armeija ja kansa vastaan oligarkit, valitsen jälkimmäisen. En katso syytä perustella miksi.

Uskon myös, että yhtänäinen Eurooppa, jollaista ei ollut Kreikan edeltävän sotilasjuntan aikakaudella olemassa, pystyy luomaan riittävät insentiivit, jotta sotilashallinto jäisi lyhytaikaiseksi siirtymävaiheeksi. Kreikka saisi taloutensa kuriin kovilla leikkauksilla, joihin myös julkinen sektori ja nykyiset veronkiertäjät joutuisivat osallistumaan. Kansa todennäköisemmin myös nielisivät leikkaukset, kun eivät joutuisi katsomaan vierestä valtaeliitin porskutusta.

___

Kreikan tilanne on välttämätön seuraus edustuksellisesta demokratiasta. Jossakin vaiheessa homma vaan kaatuu käsiin, koska edustuksellinen demokratia ei sisällä kannustimia kestävään politiikantekoon vaan ainoastaan populismiin ja eturyhmien intressien optimointiin.

Yhtenä sotatilaa ennaltaehkäisevänä keinona voisi olla mm. suora demokratia, joka mahdollistaisi kansan toimimisen kansanedustajien edun vastaisesti. Valitettavasti tämä ratkaisu vie aikansa, ja sen käyttöönottaminen korruptoituneessa valtiossa on hyvin hankalaa. Se voi olla käytännön ratkaisu vasta rakennettaessa uutta, konkurssin jälkeistä, toivottavasti parempaa Kreikkaa.

Pidän jokseenkin tekopyhänä sitä, että useat meistä ovat kannustaneet poliittisen vallan kumoamista Tunisiassa, Egyptissä ja Libyassa, näkevät vallankumouksen kannattamisen Kreikassa jollakin tavoin epäeettisempänä. Näissä maissa, Libyaa lukuunottamatta, armeija on enemmän tai vähemmän asettunut kansalaisten puolelle kansannousun aikana, täten merkittävästi vähentäen verenvuodatusta vallan vaihdossa. Kysynkin teiltä: onko eettisempää ampua omia kansalaisia tykein ja konekiväärein, kuin olisi armeijalta auttaa kansaa vallan kumoamisessa, sitten, kun sen aika tulee?

___

"God forbid we should ever be twenty years without such a rebellion. The people cannot be all, and always, well informed. The part which is wrong will be discontented, in proportion to the importance of the facts they misconceive. If they remain quiet under such misconceptions, it is lethargy, the forerunner of death to the public liberty. ... What country before ever existed a century and half without a rebellion? And what country can preserve its liberties if their rulers are not warned from time to time that their people preserve the spirit of resistance? Let them take arms. The remedy is to set them right as to facts, pardon and pacify them. What signify a few lives lost in a century or two? The tree of liberty must be refreshed from time to time with the blood of patriots and tyrants. It is its natural manure."
- Thomas Jefferson, Yhdysvaltain 3. presidentti, aiheesta demokratia ja aseenkanto-oikeus (13. marraskuuta 1787)

Breivik valitsi vihollisensa oikein

Suomen tulonjakojärjestelmä on täysin groteski, kun hyväosaisia ovat:
- täystyöttömät alkoholistit ja narkkarit
- vakituiset matalapalkkaduunarit (onko heitä enää olemassakaan? eikö tämä ole jo myytti?)
- miljonäärit (tulon pääomittamista optioina, yms. laillistettua veronkiertoa)
- ne maanviljelijät, jotka kuppaavat tukia

Huono-osaisia ovat:
- pätkätyöläiset, osa-aikatyöläiset (sosiaaliturva pätkivää ja byrokraattista, työnteosta rangaistaan poistamalla tukia)
- opiskelijat (matalampi sosiaaliturva kuin narkkareilla ja lainanottovelvoite, työnteosta rangaistaan perimällä opintotuet takaisin korkojen kera)
- yksityisyrittäjät (ei mitään sosiaaliturvaa)
- ne maanviljelijät, jotka syystä tai toisesta eivät saa tukia

Muutoin huomioitavaa:
- keskituloiset ovat korkeammin verotettuja kuin parempituloiset


Näiden huono-osaisten ryhmien syntyyn on myötävaikuttanut Kokoomuksen tarve suojella suurpääomaa (yhdistettynä siihen, että he eivät silti tosiasiallisesti kannata vapaata markkinataloutta ja pienyrittäjyyttä) sekä Keskustan eturyhmäpolitiikka maaseudun hyväosaisten tukemiseksi ja kilpailun vääristämiseksi maataloudessa.

Suurin vaikuttaja pahoinvointivaltion syntyyn on kuitenkin ollut sosiaalidemokratia ja muu "vasemmistolaisuus". Konservatiivinen, sosialistinen ja suojatyöpaikkojen palkitsevuuteen sokeasti uskova, tehoton ja epäinhimillinen orjatyökoneisto. Perustulon tosiasiallinen vihollinen, hyvinvointivaltion ja itsemääräämisoikeuden vastustaja, ja kallis syöpä yhteiskunnalle, mutta hyväveli AY-järjestöille.

Kun sanon, että Breivik valitsi vihollisensa oikein, tarkoitan sitä. Keinot olivat ehdottomasti väärät, kuten olivat ilmeisesti myös perusteetkin... ei sikäli, että jaksaisin mitään yli tuhatsivuista manifestia lukea läpikään, kun suurin osa kirjoitelmasta on pelkkää kopioi-liitä-sisältöä geneerisiltä kansallissosialistisilta sivustoilta. Silti välillä hullumpikin mies osuu vahingossa oikeaan, väärin perustein ja väärin asein. Yhteiskunta muutetaan käyttämällä sananvapautta, niin kauan kuin sitä on olemassa.

Provokaatio-otsikko on provokaatio-otsikko. Norjan tragediasta huolimatta poliittinen keskustelu ei saa tuntea mitään armoa sosiaalidemokratiaa kohtaan vihapuheitkuntillityksen muodossa. Kaikkea tulee voida ja tuleekin kritisoida, sisältä ja ulkoa päin.

Pahoinvointivaltion on kuoltava.

Naislääkärit saavuttavat miesten ahkeruuden nykyvauhdilla vuonna 2550

Naislääkärit saavuttavat miesten ahkeruuden nykyvauhdilla vuonna 2550. Näin uutisoi Talouselämä. No, ehkä eri sanoin, mutta viime kädessä omaa saman merkityksen, ymmärsi toimittaja itse sitä tai ei. Emeritustutkija Pauli Sumanen purkaakin auki palkkaeron syitä ja 82 sentin myyttiä. Sumasen artikkeli lyhyesti:
- miehet tekevät enemmän ylitöitä
- miehet pitävät vähemmän vanhemmuusvapaita
- miehet pitävät vähemmän sairaslomia
- miehet maksavat enemmän eläkkeitä ja sairasvakuutusmaksuja, mutta...
- nostavat silti näitä etuuksia vähemmän (kuolevat nuorempina)
- ja asevelvollisuuttakaan ei edes nähdä työksi "palkkatasa-arvoa" laskiessa.

"Palkkatasa-arvo", jossa naiset ovat jäljessä, liittyy siis kuukausiansioon, ei tuntipalkkaan. Tuntipalkoissa meillä on jo tasa-arvo, mutta ilmeisesti se ei riitä. Pakottaisimmeko naiset ylitöihin vai pitäisikö tarjota naiselle korkeampi tuntipalkka, jotta sama kuukausiansio saavutetaan? Vastatkaapa tähän, valtiofeministit, jos uskallatte. Vai toistatteko mielummin ikuista hokemaanne naisen eurosta?

Myytti tuskin tulee kaatumaan kovin pian, koska se on modernin sukupuolifeminismin, eli naisten ylivaltaa ajavan sovinismin ja miesvihamielisyyden olamassaolon oikeutuksen peruspilari. Se ei saa kaatua, koska akateeminen feminismi (joka on ajautunut huolestuttavan kauas historiallisilta liberaalifeministisiltä juuriltansa) kaatuisi tämän premissin mukana. Ja pystyssä se pysyykin parhaiden denialismilla, kyvyttömyydellä ja haluttomuudella kumota vastaväitteitä, keskustelun välttämisellä, sekä sillä, että omaa kantaa samaan asiaan vaan toistetaan ja toistetaan ja toistetaan kaikissa valtion medioissa.

Kuulostanko antifeministiltä? Tuleeko joku mieltämään minut antifeministiksi, ja kutsumaan minua sellaiseksi? Epäilemättä. Totuushan kuitenkin on, että "antifeministiksi" leimaaminen on stigmatisointiin perustuva lyömäase feministien itsensä keskuudessa, toinen toista feministiä vastaan, ja tämän leiman ovat monet liberaalifeministit saaneet otsaansa. Minä itse tunnustaudun liberaalifeministiksi. Jos se tekee minusta "antifeministin" tai "naisvihaajan", so be it.

Sitatoiminen on kunnian loukkaamista

Sitatoiminen on kunnian loukkaamista. Näin päätti Espoon käräjäoikeus.

Mikä teki päätöksestä vielä ironisempaa oli, että "kunniaa loukkaavaa" sitaattia ei oltu otettu käyttöön toiselta kunnianloukkaajalta, vaan kunnianloukatulta itseltään. Eli kun sitaatti katsottiin kunnianloukkaukseksi, olisi loogista päätellä asianomistajan myös loukanneen sitä ennen julkisesti itse omaan kunniaansa. Asianomistajan omaksi onneksi kunnianloukkaus on asianomistajarikos eli kyseinen henkilö ei joudu vastuuseen oman kunniansa loukkaamisesta, toisin kuin ilmeisesti kuka hyvänsä, joka häntä uskaltaa sitatoida.

Lisää tragikomediaa aiheuttaa se, että kyseessä on poliitikko, jonka mielipiteitä saa ja tuleekin kritisoida... mutta näemmä siis vain ilman, että häntä sitatoidaan.

.
.
.



Vetää hiljaiseksi.

Siltä varalta, että ette tiedä jo mistä on kyse, niin se on Kaisa Rastimo (ent. Vihr, nyk. SDP kunnallispoliitikko ja tietoyhteiskunta-aktiivi) vs. Janne 'Usvi' Paalijärvi (Piraattipuolueen tiedottaja). Kumpi oli se herkkähipiäinen, sen nyt arvaa kertomattakin. Puolueaffiliaatiot kertovat aika paljon.

Asian relevantit faktat (mm. linkit tuomioistuimen tuomioon ja tuomiolauselmaan) sekä syytetyn & tuomitun tunnelmat Janne Paalijärven blogista: "Sain kunnianloukkaustuomion nettikeskustelusta"

Sekä Lex Oksasen blogista: "Case Rastimo vs. Paalijärvi + TSV:n pakkoruotsi.net-lausunto"

Mitä huumeita ikinä se käräjäoikeuden tuomari on vetänytkään, minulle kans. Kunnianloukkaussyytteen uhalla.

Breivik on oikeassa

Pahoittelen provosoivaa otsikkoa, mutta se ei valitettavasti, ole täysin paikkansa pitämätön.

Oslon edustalla sijaitsevan Utøyan saaren massamurhan ja sitä edeltävän pommi-iskun analysointi on saanut tragikoomiset missasuhteet. Ehkä pohjanoteeraus aiheen analysoinnissa tuli Jemima Revolta "Äärioikeiston rasismi kytkeytyy naisvihaan", kirjoitus joka viime kädessäkin luottaa syyllisyyteen assosiaation kautta. Niin, tiedättehän, että Hitler rakasti lapsia ja eläimiä?

On oma ihmettelyn aiheensa miten "vihapuhe" voidaan yhdistään vihan julistamiseen Rugerilla ja Glockilla, ja toinen ihmettelyn aihe on miten rasismi liittyy tähän tapaukseen, ja miten rasismi puolestaan liittyy naisvihaan... ja (herranjestas) jopa anti-feminismiin.

Rotuviha ja naisviha ovat tunteita. Tunteita ei voi kieltää. Tiettyjä rotu- ja naisvihan vallassa suoritettuja tekoja on kuitenkin syytä pitää rikoksina, kuten ne ovat olleetkin jo ennen viharikoslainsäädäntöä. Nämä rikokset ovat silti aivan yhtä ikäviä olivat ne tehty "valkoisen vihan" voimalla tai vaan ahneudesta, välinpitämättömyydestä, äkkipikaisesta suuttumuksesta tai kanavoitu täysin ulkopuoliseen ihmiseen.

Maahanmuuttokritiikki on poliittista aktiivisuutta, joka pyrkii nostamaan esiin maahanmuuton ongelmakohtia. Osa maahanmuuttokriitikoista on pesunkestäviä rasisteja, sitä en yritäkään kiistää. Osa taas... ei ole.

Anti-feminismi on poliittista aktiivisuutta, joka pyrkii kritisoimaan feminististä muutosta ja muutospyrkimyksiä yhteiskunnassa. Osa heistä on naisvihaisia konservatiiveja, osa kriitikoista puolestaan on lähellä liberaalifeministejä ajatusmaailmallisesti. Se, että he liberaalifeministisyydestä huolimatta kritisoivat "feminismiä" johtuu siitä, että nyky-yhteiskunnassa harva liberaalifeministi kehtaa tunnustaa olevansa minkään alalahkon feministi... juurikin henkilöiden kuten Jemima Revon takia.

Maahanmuutossa ja feminismissä on molemmissa kritisoitavaa, jos asiaa suostuu miettimään rationaalisesti, eikä lyö mentaalilukkoa päälle siitä, että kritisointi olisi epäeettistä jotakin nälässä elävää mustaihoista afrikan afrikkalaista kohtaan tai kuinka islamilaisissa arabimaissa maissa jossakin muualla, jota emme voi kulttuurisensitiivisyydestä suoraan ilmaista, nainen on oikeasti alistettu ja tosiasiallisesti patriarkaatin uhri.

Kun pääsemme kuitenkin ohi tästä meihin ohjelmoidusta moraalilukosta, että näitä asioita ei saa kritisoida, koska jossakin muualla, tai toisena aikakautena, joku on tai on ollut sorrettu, on aika selvää, että jotakin maltillista kritiikkiä on täysin järkevä esittää niin radikaalifeminististä sukupuolikiintiöajattelua kuin myös nykyisenmuotoista turvapaikkashoppailua kohtaan.

Katsokaa Libyaa: väki pakenee, ja mielestäni on hyvin eettistä, että pakolaiset otetaan vastaan. Pakolaisia on paennut mm. Tunisiaan ja Egyptiin. Nämä ovat naapurivaltioita ja Libyassa on oikea sisällissota. Naapurivaltiot ovat sallineet pakolaisten tulon, kuten on mielekästäkin. Kun tilanne rauhoittuu, oletan, ja varmasti olettavat Tunisia ja Egyptikin, pakolaisleirien hajoamista ja väen asteittaista paluuta (toivottavasti yhä ehjinä säilyneisiin) koteihinsa. En oleta Tunisian enkä Egyptin suvaitsevan pakolaisleirin jättämistä pystyy rajattomaksi aikaa, saati sitä, että kukaan edes haluaisi sinne jäädä asumaan "huvikseen". Vielä vähemmän ymmärtäisin vieraiden valtioiden halukkuutta elättää näitä pakolaisleireilijöitä tilanteen rauhoituttua, elleivät he uudesta oleskelumaastaan hanki työpaikkaa. Väitättekö, että Suomen pakolais- ja turvapaikkapolitiikka toimisi tähän rinnastaen mitenkään järkevästi?

Liberaalifeministit taistelivat naiselle äänioikeutta. He ovat taistelleet oikeutta ehkäisyyn, oikeutta aborttiin. Tällä hetkelläkin he taistelevat näistä oikeuksista joissakin päin maailmaa, kuten myös oikeudesta pukeutua haluamallaan tavalla, olla lain edessä tasavertainen muutenkin, saada esimerkiksi sama perintöosuus kuin mikä miehille. He tahtovat suojaa raiskauksilta. He tahtovat, että raiskauksen uhreja ei tapeta ruoskimalla. Ai, mutta hitto, liberaalifeministithän kuulostavat ihan "rasisteilta"
... silloin kun he ottavat asian puheeksi Suomesta käsin. Poliittinen korrektius kuitenkin vaatii, että me täällä Suomessa vaikenemme näistä islamilaisen maailman ongelmista.

Vaikeneminen ei kuitenkaan tunnu olevan täydellistä suvaitsevaistossa. Naisten tänä päivänä kokemasta räikeästä sorrosta puhutaan useinkin, joskin osoittamalla syylliseksi koko miessukupuolta... täällä Suomessa. Samaan aikaan, kun sekopääfeministit lutkamarssivat kaduilla kritisoiden "yhteiskunnassa" olevaa asennetta siitä, että "huoramaisesti pukeutuvan naisen saa raiskata", nämä ammattiloukkaantujat ovat myös itkemässä siitä, kuinka "rasistit" syyttävät muslimeita raiskauksien suorittamisesta ja yhteiskunnallisesta hyväksynnästä seksuaalista väkivaltaa kohtaan. Se on siis OK, jos syyttääkin vähemmistön sijasta puolta maapallon populaatiosta vaikka vain pieni murto-osa syyllistyy esitettyihin tekoihin? Minusta tämä suvaitsevaiston ajattelumalli täyttää modernin, laajemman rasismin määritelmät aika täydellisesti. Jos käytämme vanhempaa määritelmää (rasismi ei voi koskea ikää, uskontoa, kulttuuria tai sukupuolta vaan ainoastaan rotua), tällöin kutsuisimme sitä rasismin sijasta sukupuolisovinismiksi.

Paras tapa voittaa terrorismi on olla alistumatta sille. Kun yhteiskunta alkaa taistella terrorismia vastaan, se on jo hävinnyt, koska se on siirtynyt kohti sotaa omaa kansaansa (=tulevista rikoksista ennakkoon epäillyt) kohtaan. Breivikin hirmutyötä ei aiheuttanut vihakirjoittelu ja liian löyhä sananvapaus. Sen hirmutyön suorittaja oli Breivik, siitä vastuullinen on Breivik, ja siitä tuomittakoon Breivik. Jos teolle pitää löytää myötävaikuttajia, luulen vaikuttimena olevan rasistien ja rasisteiksi syytettyjen eristämisen yhteiskunnasta. Radikaalit ajatukset radikalisoituvat kun niitä vastakkainasetellaan hyväksytyn mielipiteen kanssa, ja kun poikkeavan mielipiteen omaava pyritään eristämään yhteiskunnallisesta keskustelusta. Se aiheuttaa voimattomuudentunteen ja tunteen demokratian toimimattomuudesta.

Paras keino torjua terrorismia on viedä terrorismilta pohja. Norjan pääministeri kertoi, että tärkeää on parantaa avoimmuutta ja demokratiaa, jotta ääriliikkeet eivät saa valtaa. Suomessa vaaditaan vihapuheiden kitkemistä, naisvihan ja rasismin nollatoleranssia, julkaisijavastuu on voimassa, ja anonymiteettikin koetaan uhaksi. Puolueiden kimppuun käydään kuvitelluin motivaatioyhteyksin, syytellään rasismin hyväksyvän ilmapiirin luomisesta. Ihmisiltä vaaditaan mielivaltaisesti irtisanoutumista. Ymmärrän tämän tehokkaaksi keinoksi kalastella ääniä samanmielisiltä, mutta samalla se voimistaa (ja radikalisoi) kritiikin kohdetta. Se ei viime kädessä auta yhtään mitään.

Miksi emme ottaisi oppia norjalaisilta, olettaen että osaavat toimia kauniiden puheittensa mukaisesti. Toivon, että osaavat vaikka se hankalaa onkin. Vihaaminen olisi helpompaa, mutta se ei valitettavasti auta.

Se kolmas vapauskäsitys

Vapauskäsityksiä on tapana jaotella kahteen: negatiivinen vapauskäsitys sekä positiivinen vapauskäsitys.

"Negatiivisessa vapauskäsityksessä tarkoitetaan vapautta ulkoa tulevasta pakottamisesta, väkivallasta ja pakkovallasta. Tässä käsityksessä ihminen siis on vapaa, jos toiset ihmiset tai yhteiskunnalliset instituutiot (kuten viranomaiset, poliittiset päätöksentekoelimet tai sääty- tai kastijärjestelmät) eivät rajoita hänen toimintaansa eli puutu hänen ruumiilliseen koskemattomuuteensa, omaisuuteensa tai sopimusvapauteen."

"Positiivisella vapaudella voidaan tarkoittaa yleistä kykyä saavuttaa tahtonsa mukaisia päämääriä tai mahdollisuutta harjoittaa kansalais- tai ihmisoikeuksia, saada osa yleisesti arvokkaina pidetyistä asioista (koulutus, terveydenhoito, työ, asunto, kulttuuri ym.) ja siten myös oikeutta tulla autetuksi." (Wikipedia)

Eri poliittiset ryhmittymät ajavat eri aktiivisuuksilla näitä vapauksia. Kovan linjan libertaarit esimerkiksi ajavat yksinomaan negatiivisia vapauksia, kun taas kommunistit lähes yksinomaan positiivisia vapauksia. Positiivisien vapauksien toteuttaminen aiheuttaa väistämätöntä ristiriitaa negatiivisten vapauksien kanssa: jos esimerkiksi kannatat yhteiskunnallista terveydenhuoltoa, kannatat myös verottamista, joka loukkaa työtä tekevän negatiivista vapautta. Kun kannatat ja käytät sananvapautta (joka on yksi negatiivisista vapauksista), asetat muiden ihmisten oikeuden elää elämä kohtaamatta kritiikkiä (positiivinen vapaus) vaaraan.

Politiikka on pääsääntöisesti tasapainoilua näiden kahden vapauskäsityksen välillä ja hyvin harva poliitikko tai puolue ajaa yksinomaan yhden vapauskäsityksen mukaista politiikkaa.


___


On olemassa kolmaskin vapauskäsitys, joka ei oikein uppoa näihin kahteen. Jos olette lukeneet aiempia blogejani, tiedätte että painotan negatiivisia vapauksia, mutta en tyrmää suinkaan kaikkia positiivisia vapauksia (perustulo, perusterveydenhoito, peruskoulu, jne.) Myös esimerkkivalinnat aiemmassa kappaleessa tuovat ilmi, että en suhtaudu perin positiivisesti useimpiin positiivisiin vapauksiin. On kuitenkin olemassa vapauskäsitys, johon suhtaudun suorastaan vihamielisesti, ja se on se kolmas vapauskäsitys.

Sillä kolmannella vapauskäsityksellä ei ole nimeä.

Itse väittäisin, että kolmas vapauskäsitys on jo niin kaukana vapaudesta, että en sitä hyväksy vapaudeksi. Mutta toisaalta kovan linjan libertaari puolestaan ei välttämättä tunnustaisi yhtäkään positiivista vapautta vapaudeksi... itseasiassa kutsuvat sitä julkisen vallan suorittamaksi väkivallaksi, kun veroprosetti eroaa nollasta. Tämä kolmas vapauskäsitys menee kuitenkin paljon pidemmälle suohon (ainakin omasta perspektiivistäni). Koska on kuitenkin mahdollista, että sen mukaan vannovat uskovat omaan vapauskäsitteeseen vilpittömästi, se kelvatkoon vapauskäsityksestä. Mitä se sitten kertookaan käsittäjästään, on täysin eri asia...

Mikä se kolmas vapauskäsitys sitten on?

Ottaen huomioon, että sillä ei ole virallista nimeaä, kutsukaamme sitä "yhteisölliseksi vapauskäsitykseksi". Kuten eräs Jarmo Toukko asian määritteli: "Vapaus on yleisen edun mukaisesti toimimista". Määritelmä oli toki pidempi, mutta loppu määritelmästä oli lähinnä hänen perusteluaan sille miksi hän oli tähän lopputulokseen päätynyt.


___


Kolmas vapauskäsitys on suoraan sanoen offensiivinen. Itse kutsuisin sitä jopa nihilistiseksi vapausasennoitumiseksi sen sijaan, että se olisi käsitys siitä mitä vapaus on.

Kun yhteisöllisyys muuttuu hyveestä velvollisuudeksi (eli kun vapaus rajoitetaan "oikeuteen" olla yhteisöllinen). Mikä hyvänsä erilaisuus käy äkkiä rikolliseksi, vaikka se ei aiheuttaisi vahinkoa muille kansalaisille. Yhteisöllisyydessä tuppaa olemaan se ikävä piirre, että se säätelee moraalia ja asioita, kuten itsemääräämisoikeus, huomattavasti enemmän kuin yhteisön toimiminen edellyttää. Yhteisö kuin yhteisö pitää jäseniinsä aina enemmän kuria kuin on välttämätöntä. Tämä ei ole kuitenkaan huono asia, kun yhteisöön kuuluminen on vapaaehtoista.

Kun esimerkiksi kuulut ompeluseuraan, ampumakerhoon tai puolueeseen, tämä yhteisö asettaa käyttäytymisellesi odotuksia ja sinällään nämä odotukset ovat myös hyväksi vaikka tavallaan rajoittavatkin vapauttasi. Jos kuulumisesi yhteisöön on vapaaehtoista, luovut vapaudestasi vapaaehtoisesti saadaksesi tuntea parempaa yhteenkuuluvuuttasi yhteisön kanssa. Kaikki ovat onnellisia ja porukassa vallitsee talkoohenki.

Valtio ei voi kuitenkaan olla sosiaalinen yhteisö tässä mielin, koska valtioon kuuluminen ei ole vapaaehtoista. Sosiaalisuus valtiotasolla johtaa ainoastaan noitavainoihin ja kärsimykseen siitä syystä, että siitä ei voi erota, vaikka siihen kuuluminen kävisi ahdistavaksi. Valtio ei voi käyttää sosiaalisuutta luomaan talkoohenkeä muutoin kuin äärimmäisen uhan alla, kuten esimerkiksi sodan.

Siinä missä sodassa ryssää vastaan taistelutahtoa pönkitettiin vahvalla uskonnollisella retoriikalla ateistista sekä anti-teistista kommunismia vastaan, rauhanaikaiset talkoohengen nostatukset uskonnolla johtaa vain ja ainoastaan kansan sisäisten jännitteiden kasvuun. Eikä minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku uskonlahko uskossansa rakentaa talkootyönä temppelin itselleen. Ero on siinä, että tämä ei ole valtiollista toimintaa vaan pienempien ihmisporukoiden keskinäistä sosiaalisuutta. Sosiaalisuus toimii aina paremmin pienessä porukassa... ja vapaaehtoisena.

Kun tuot uskonnollisuuden politiikkaan, se johtaa vastareaktioihin, eikä kansalliseen yhtenäisyyteen. Minkä te uskotte yhdistävän Suomea, tekee olemattoman eroavaisuuden kuiluksi.

Tämän takia myöskään ateismia ei tule tuoda politiikkaan. Kun kuilu on kaivettu kansan keskelle, kaivajan identiteetillä ei ole enää merkitystä. Mitään ei tule argumentoida sillä, että jumalaa ei ole, sen enempää kuin sillä, että jumala on. Tätä kutsutaan sekularismiksi. Se tarkoittaa sitä, että vallitsee uskonnonvapaus sekä valtion puolueettomuus uskonnollisiin asioihin.

____


Kolmas vapauskäsitys, tai nihilistinen vapausasennoituminen, on tullut suomalaiseen politiikkaan kansallissosialismin nousun myötä. Räikeimpänä esimerkkinä toki Vapauspuolue r.p., mutta vähäisemmässä määrin kaikki konservatiiviset puolueet vasemmalta oikealle. Olisi varmaan myös trendikästä sanoa, että tämän kolmannen vapauskäsityksen yleistyminen johtuu myös Perussuomalaisten kannatuksen noususta. Se, että se on trendikästä, ei tee siitä automaattisesti epätotta, vaikka toki tunnustan, että enimmät puolet demonisaatiosta on perätöntä tai liioiteltua.

Nihilistinen vapausasennoituminen on kuitenkin yhteistä niin kansallissosialisteille kuin kommunisteillekin. (Huom! En kannata kansallissosialistien demonisaatiota. Kansallinen sosialismi ei ole sen suurempi saatana kuin globaali sosialismikaan. Sinällään preferoisin kansallista sosialismia yli kansainvälisen. En vain usko haluavani mitään sosialismia, joten älkää pistäkö minua valitsemaan.)

Nihilistiseen vapausasennoitumiseen syyllistytään harvemmin maltillisessa vasemmistossa, myös sosialistisessa vasemmistossa, mutta sosiaalidemokratia on itsessään ihan omanlaisensa syöpä, jota lienee syytä haukkua ihan erikseen.

Tyhjennä tietokoneen kovalevy turvallisesti

Luinpa tänään Taloustaidon tuoreimman numeron. Siellä on artikkeli "Tyhjennä tietokoneen kovalevy turvallisesti". Sisältö oli kuin olikin sitä mitä odotin kaupallisuutta ylistävältä julkaisulta. En kuitenkaan jaksa ruotia mikä artikkelissa on biasoitunutta, sillä koko artikkeli on tätä kutakuinkin kokonaisuudessaan, vaikka mitään absoluuttista karjaeläimen ulostetta siinä artikkelissa ei silmään osunutkaan. Blogaukseni on saman niminen, koska se on samasta aiheesta.

Tiedontuhontabisnes perustuu pelotteluun. Joku haluaa sinun luottokorttinumerosi. Yrityksen pitäjänä joku vie asiakasrekisterisi, jotka laki määräsi sinut suojaamaan - työpaikkasi on uhattuna. Kuinka voit nukkua yön yli ellet pyyhi pyyhitytä ammattilaisella levyä 20 kertaan, murskauta sitä palasiksi, sekoita toisten kovalevyjen jätteisiin ja sulata tätä sekoitemurskaa polttouunissa?

Pelottelu huonosti tyhjentyneellä levyllä omaa todellisuusperää, mutta juurikin sen ehdottoman minimin, että pelottelu onnistuu. Jos sinulla on esimerkiksi klassinen Seagate ST-225 täytettynä listalla Wikileaksin vuotajia ja Bilderbergin pöytäkirjojen kera, pelottelu sillä, että levyn ylikirjoittaminen nollilla ei ehkä aivan riitä, on täysin relevanttia. Pelottelu aiemman informaation muistijäljestä perustuu fysiikkaan ja tutkittuun empiriaan. Se on totta. Niin ikään kirjoituspää kirjoittaa myös aina eri tavalla ohi oman raitansa, kun puhutaan millimetrin miljoonasosista. Ylikirjoitus ei tapahdu tasan samaan kohtaan mihin data alunperin on kirjoitettu.

Juurikin koska ilmiö itsessään on totta, tekee se hankalaksi kiistää pelkoa joka tähän liittyy. Ihmisen mieli liioittelee häviävän pientä riskiä katastrofille, mutta myös häviävän pientä mahdollisuutta voittaa lotossa. Kovalevyt ovat esimerkkinä käyttämäni ST-225:n jälkeen kehitetty kantamaan yli 100 000 -kertaisen määrän tietoa. Jos emme anna pelolle valtaa, ymmärrämme, että datan muistijäljen lukeminen ei onnistu kovalevyltä itseltään: kovalevylle magnetisaation asteet 0.9 ja 0.99 ovat molemmat ykköstä. Samalla tavoin magnetisaatio, joka jää dataraidan ulkopuolelle ei ole kovalevyn logiikkapiirin luettavissa, vaan on kovalevyn toiminnan kannalta vain signaalihäiriötekijä. Kovalevyn luotettava toiminta perustuu siihen, että se osaa olla virhesietoinen ja hylkää vanhat muistijäljet. Tämän takia yksinkertaisimmallakin tavalla pyyhityn kovalevyn vanhojen muistijälkien lukeminen edellyttää levyjen tutkimista MFM-mikroskoopissa, ja hommasta tuli välittömästi sellaista, johon Suomen köyhällä Suojelupoliisilla ei riitä enää puntit.

Tämän lisäksi huomioitavaa on, että tallennustiheyden monituhatkertaistuminen on vienyt tallentamisen superparamagneettiselle alueelle: magneettiset kiteet levyn pinnalla ovat niin pieniä, että pelkkä lämpöenergia pystyy kääntämään bitin informaation ympäri ja omaksumaan naapureidensa magnetisaation, minkä luulisi vähentävän muistiefektejä ja (MFM-mikroskoopille) lukukelvollista raitojen välistä bitti-informaatiota. (Toki kilpailussa rajoja vastaan magneettinen kirjoitus tehdään nykyään poikkisuuntaan eikä enää levyn pinnan suuntaisesti, jotta voidaan käyttää magneettisesti kovempaa ainetta, joka säilyttää informaationsa paremmin. Tästä huolimatta tanssitaan veitsen terällä, josta kertoo sekin, että laser-avusteista kirjoitusta kehitellään par'aikaa työntämään tallennuskapasiteetin rajaa vielä pidemmälle.)

...ja kaikki tämä teknologinen kehitys vaikuttaakin jo huomattavasti siihen millaisella laitteella ja ajankäytöllä saat luettua yhtäkään päälle kirjoitettua bittiä levyltä vaikka sinulla olisikin MFM-mikroskooppi pölyyntymässä kellarissasi.

Tulisiko pelätä? Ei. Tiedon vuotaminen tapahtuu ylivoimaisella todennäköisyydellä inhimillisestä erehdyksestä.

___


Jos haluat suorittaa mokan tiedostojen päätymisessä ei-halutuille ihmisille, saattaa mieleesi tulla tämmöinen lista (törkeimmästä miedompaan):

1. Pistit tiedoston roskakoriin.
6-vuotias kersakin osaa palauttaa sen sieltä.

2A. Pistit tiedoston roskakoriin ja tyhjensit sen sieltä.
10-vuotiaana kersa viimeistää ymmärtää ladata netistä Undeleten tai tuhannen muista tiedostonpalautusohjelmista.

2B. Formatoit levyn tai poistit osion Levynhallinnassa.
Googleta "partition recovery".

3. Poistat tiedoston erillisen päällekirjoitusohjelman avulla.
Pääsääntöisesti toimii, jos olet varma, että olet tuhonnut kaikki kopiot siitä. Onko Windows Restore pistetty pois päältä, jotta tiedostosta ei ole varmuuskopiota, josta et ollut tietoinen? Vaikka tiedosto olisi tuhottu, tieto siitä, että tiedosto on ollut joskus kovalevylläsi voi pysyä joissakin indekseissä. NTFS:n mystiikkaa en väitä ymmärtävänikaan.

___


Kaikki tämä on tietenkin turhaa spekulointia, jos olet sellainen ihminen, jolta nigerialainen saa hakkeroimattakin phishattua tuhat euroa byrokraattisiin kuluihin, jotta voit lunastaa lottovoittosi. Usein virhe on inhimillinen.

Ja minkä takia levysi eivät ole jo kryptattu, jos kerran et halua kaikkien pääsevän niiden sisältöön tutustuvan? Tätä sopisi yrittäjienkin kysyä itseltään. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun joku narkkari murtautuisi liikekiinteistöön ja veisi tietokoneetkin mukanaan. Tällöin sinulle ei tulla antamaan viittä tuntia aikaa pyyhkiä kovalevyäsi luovutuskuntoon.

Yksityisyydelle vihamieliseksi käyvässä kieltoyhteiskunnassa kryptaus on suositeltavaa ihan jokaiselle kansalaiselle. Ei kai sinulla ole mitään salattavaa? Et kai oikeasti olisi valmis antamaan kaikkea tietoa kenen hyvänsä luettavaksi? En minäkään.

___


Älä siis pelkää luottaa ilmaiseen levyn päällekirjoitusohjelmaan. Päälle kiroittaminen tapahtuu aina kovalevyn omasta toimesta, joten lopputulos on sama. Kirjoitettu sisältö (nollia tai satunnaista mössöä) vaikuttaa hieman, samaten montako kertaa päällekirjoitat. Yli kolme kertaa on jo täysin turhaa.

Kukaan ammattilainen ei tee sitä paremmin. Mikään maksullinen ohjelma ei tee sitä paremmin. Et tarvitse kukkasin koristeltua käyttöliittymää. (Itse koen ne hankalemmiksi jopa käyttää.)

Tässä on esimerkkejä mukavista ja täysin ilmaisista työkaluista:

Ultimate Boot CD - Sisältää DBANin, mutta ties mitä muuta kivaa. Ominaisuuksien listaaminen yksinomaan lisäisi tälle blogaukselle pituutta kymmenen sivullista. Jokaisen tietokoneen omistajan kannattaa polttaa tämmöinen itselleen. Vaikka sitä ei koskaan joutuisi käyttämään, osoittaisi ainakin elitismiä ja jonkinlaista vihjeellisyyttä tietotekniikasta pitämällä tätä kirjahyllyssä näkyvällä paikalla.

TrueCrypt - Siis mikään ohjelmahan ei tee sinusta yhtä pedofiiliä kuin toimiva kryptausohjelma. Kenelläkään lainkuuliaisella kansalaisella ei ole mitään salattavaa, edes murtovarkailta.

HDDScan - Helppo Windows-ohjelma kovalevyjen diagnostiikkaan ja pyyhkimiseen nollilla. Jos DBAN on varmempi satunnaisarvoisella ylikirjoituksella niin kuten aiemmasta rantista voisi päätellä, olen varma, että tämäkin riittää. Tällä voit pyyhkiä nollalla useita kovalevyjä yhtä aikaa, sulkematta Windowsia, ja voit jatkaa työskentelyäsi normaalisti.

___


Sen verran vielä meinasi unohtua, että jos kovalevylläsi on vioittuneita lohkoja, niitä on voitu uudelleenallokoida terveille alueille, jolloin jotakin ikivanhaan dataa voi jäädä sinne ajalta jolloin sektori on vioittunut. Vioittuneiden sektorien olemassaolon riskiä voi arvioida käyttämällä SMART-diagnostiikkaa ja tarkkailla seuraavia attribuutteja (copy-pastena HDDScanista erään kovalevyni SMART-raportista):
005 Reallocation Sector Count 200 200 0000000000-0000 140
196 Reallocation Event Count 200 200 0000000000-0000 000
197 Current Pending Errors Count 200 200 0000000000-0000 000
198 Uncorrectable Errors Count 200 200 0000000000-0000 000

Vaikka nämä kaikki attribuutit liittyvät viallisiin sektoreihin, attribuutti 005 pitäisi kertoa montako sektoria on jo allokoitu. Heksadesimaalinen 0000000000-0000 tarkoittaa nollaa myös desimaalijärjestelmässä. Jos olet oikeasti vainoharhainen, et luota SMART-raporttiin vaikka se nollaa näyttäisikin.

Huomauttaisin, että tätä pelkoa ei olisi, jos olisit alusta alkaen kryptannut levysi. Tällöin vioittuneen sektorin sisältö sisältäisi vain sotkettua bittimössöä. Vioittuneen sektorin voi palauttaa ammattilaisella. Enkä sano tätä promotoidakseni ammattilaisen palveluksia parempina, vaan lähinnä todetakseni, että kovalevyvalmistajat eivät välttämättä luovuta ohjelmistoja kovalevyn vioittuneiden sektoreiden tonkimiseen tavallisille ihmisille, pelossa, että niitä käytetään rikollisiin tarkoituksiin. Ironista toki nykyisessä on, että ammattirikollinen voi käyttää Ibas/Ontrackin palveluita kaivaakseen urkittavaa tietoa varastetulta levyltä. Eli mitään varsinaista turvallisuutta ei ole saavutettu - ainoastaan luotu tiedonpalautusspesialisteille monopoliasema.

Mediakriittisen satiirin poisto Aamulehdenblogeista

Poliittisesti epäkorrekti satiiri ei vaikuta olevan kovin tervetullutta Aamulehdenblogeihin. Heillä toki on julkaisuvapautensa tehdä mitä ikinä huvittavatkaan.

Viimeksi moderointivasara iski satiiriin, jossa kritisoitiin median kautta suoritettua syyllistämiskampanjaa, jossa "äärioikeistolaisia" poliitikkoja Suomessa on syytetty Utøyan saaren massamurhasta tai pyydetty irtisanoutumaan näistä hirmuteoista, ikään kuin aie pysyä aiheesta vaiti voitaisiin katsoa asian hyväksymiseksi.

Katosipa oma blogaukseni samasta aiheesta myös, koska moderointipäätöstöksestä ei saa keskustella.



Niille, jotka ovat vähääkään vihjeellisiä ymmärtävät, että poistetun blogauksen julkaisu Blogspotissa ei loukkaa Aamulehden sananvapautta ja julkaisijanvapautta.

Kuvan linkit toimivina:
SWTT: Jussi Halla-aho palasi rikospaikalle
SWTT: Roskatoimittaja: Breivikin manifesti tosi jees juttu

Ymmärrän toki, jos osuva satiiri iskee journalistin ammattitunnon päälle.

Blogiaktivoituminen ja lyhyttä randomia

Olen ollut vaalien jälkeen melko hiljaa. En ole lähtenyt spekuloimaan hallituskokoonpanoja blogissani enkä analysoimaan tulosta. No, nyt tulos on ainakin selvä ja meillä on melko suuri varmuus siitä, että hallituskokoonpanosta ja -ohjelmasta tuli munaton:
- Kokoomus sai vapaan markkinatalouden vastaiset pankkitukensa (eli avoimet valtakirjat lainantakauksiin toisille, vielä spesifioimattomille EU-valtioille)
- Vihreät saivat ydinenergian lisärakennuslupien jäädytykset (arvoliberaalit teemat jäivät taka-alalle kristillisdemokraattien takia)
- Vasemmistoliitto sai työttömyyspäivärahan korotukset yhdistettynä toimeentulotuen leikkauksiin (sillä seurauksella, että työnantajapuolen painostusvalta työntekijään kasvaa). Kehitys oli täysin päinvastaista kuin heidän (mukamas) kannattamansa perustulo.
- Kristillisdemokraatit saivat sen minkä tahtoivat, eli pääsivät kiusaamaan toisia hyötymättä mitään itse.
- Sosiaalidemokraatit pääsivät olemaan tasan samaa mieltä Kokoomuksen kanssa, mutta siitä nyt ei ollut alun perinkään epäselvyyttä. Varmaa on, että leikkauksia ei pystytä tekemään siellä missä ne kivuttomimmin onnistuisivat - suojatyöpaikat kun ovat itseisarvo sosiaalidemokraateille.
- Persutkaan eivät joutuneet hallitusvastuuseen vaan voivat leikkiä jälkiviisasta sivusta, tai haukkua hallitusta huonosta ratkaisusta tilanteessa, jossa kaikki ratkaisut ovat huonoja.

Siinä poliittinen kevät, osin tulevan hallituskauden tulevaisuuskin, pähkinänkuoressa.

____


Itse aiheeseen. Ajattelin siis taas aktivoitua kirjoittamaan sekavia kirjoituksiani. Tulen myös kritisoimaan yhteiskunnan syöpää, sosiaalidemokratiaa, Breivikistä huolimatta. Breivikin teot eivät saa luoda sosiaalidemokraateille vihapuhesuojaa. Tosin jos minulta kysytään vihapuhesuojaa ei tule antaa homolle, neekerille eikä Äiti Teresallekaan. Eikä minulle.

Lontoossa ja ylipäätään Englannissa mellakoidaan. "Nuoriso" on kadulla. Tiedämme kyllä mille Englannin median "Youth" on synonyymi. Tiedämme myös mitä tarkoittaa se, että Suomen mediassa korostetaan mellakoiden monietnisyyttä. En kerro teille mitä se tarkoittaa. Tiedätte itsekin, korka olette yhtä "rasisteja". Haluatte silti päästä osoittamaan sormella toista.



Päivi Lipposen blogia on käytetty pilailuun. Blogi on vedetty alas vandalismin takia, mutta mitä aikoo Päivi tehdä? Viharikoslainsäädännön aktiivisena kannattajana ja ylläpitäjävastuun kannattajana ja puolestaäänestäjänä hän kai tekee tutkintapyynnön itsestänsä ja tunnustaa syyllisyytensä kykenemättömyyteensä moderoida omaa blogiansa sinne lisättyjen vihakirjoitusten osalta. Yllä olevan kuvakaappauksen lisäksi sivustolla on tiettävästi ollut "Yhteiskunta koostuu ihmisistä" luettavilla 17.5.2011 asti, eli kolme kuukautta moderoimattomana, muutoin moderoidulla foorumilla. Missä siis oli ylläpitäjän vastuu?

RE: Päivällä varas vaanii kaupassa, illalla Bossin paita päällä terassilla.

ILTALEHTI:
"Suomeen on valunut kesän aikana kotimaisia perusvarkaita rohkeampia ulkomaalaiskonnia. Poliisiin mukaan viime viikkoina voimakkaasti yleistyneiden lompakko- asunto- ja pankkikorttivarkauksien yhteinen nimittäjä on se, että tekijät ovat pääosin ulkomailta.
- Kyse on hit and run -tyyppisestä rikollisuudesta, kertoo ylikomisario Juha Hakola Helsingin poliisista.
Rikolliset etenevät maasta toiseen ennen kuin viranomaiset ehtivät saada heitä kiinni, ja temput ovat ovelampia kuin kotimaisilla varkailla.
- Päivällä varastellaan kaupoissa ja asunnoissa. Illalla laitetaan päälle Bossin varastettu paita ja vietetään iltaa ravintolassa ja napsitaan lompakoita."


Päältä päin ei uskoisi, mutta kuvassa oleva arjalainen herrasmies voisi olla taskuvaras eli rikollinen. Rikollinen voi piilottaa katalat aikeensa tyylikkäällä ja silmää kunnioittavalla pukeutumisella.

Taskuvarkaat tulevat pääasiassa ulkomailta. Hugo Bossin vaatetusta kuvassa esittelevä henkilö on Saksasta, mutta kuva lavastettu. Hän ei tiettävästi ole aito taskuvaras.

Ulkomaisten ammattilaisten lisäksi Suomessa toimii syntyperäisiä taskuvarkaita. Suuri enemmistö heistä ei ole veryttelypukua fiksumpaa vaatetusta päällensä edes sovittanutkaan.

Äänikynnys voimaan 2015 vaaleihin - nämä ovat viimeiset demokraattiset vaalit!

Kuten Lilja totesi blogissaan äänikynnys voidaan purkaa aikaisintaan 12 vuoden kuluttua. Jos seuraava eduskunta hyväksyy äänikynnyksen 2/3 enemmistöllä perustuslain muuttamiseksi, ja kansan äänikynnyksestä huolimatta onnistuisi saamaan enemmistön taaksensa äänikynnyksen poistamiseksi vuoden 2015 vaaleissa, äänikynnyksen poistaminen ei-kiireellisenä vaatii 2 vaalikautta lisää.

Kiireellisenä se puolestaan vaatisi 5/6 kannatuksen, jonka saavuttaminen demokraattisissa vaaleissa lienee mahdotonta ottaen huomioon, että nyt näyttää tekevän tiukkaa saada edes 1/3 edustajapaikoista täytettyä siten, että he puoluekuriakin uhmaten äänestäisivät perustuslakiuudistuksen kumoon.

____

Äänikynnyksen torjuminen ennalta (2011 vaalit ratkaisee) (vaikutus 2015 vaaleihin):
34% kansanedustajista

Voimaan tulleen äänikynnyksen poistaminen kiireellisenä (2015 vaalit) (vaikutus 2019 vaaleihin):
84% kansanedustajista

Voimaan tulleen äänikynnyksen poistaminen ei-kiirreellisenä (2019 vaalit) (vaikutus 2023 vaaleihin):
67% kansanedustajista

____


Osa nykyisistäkin kansanedustajista vastustaa äänikynnystä. Ongelmana on mm. puoluekuri. Sillä on tapana taivutella ehdokkaita pyörtämään kannanottojansa täydellisesti.

Ratkaisuna tähän on ainoastaan pienpuolueiden pääsy eduskuntaan. Tällä on kaksi positiivista vaikutusta: nämä pienpuolueiden edustajat tulevat takuuvarmasti äänestämään vastaan äänikynnystä, koska äänikynnys on heidän puolueillensa uhka. Puoluekuri on demokratian puolella - ei sitä vastaan.

Toinen etu on siinä, että kun NYT istutat eduskunnan ulkopuolisen puolueen eduskuntaan, se saattaa hyvinkin sementoitua sinne piikiksi heidän lihaan, ketkä laativat koko lakialoitteen äänikynnyksestä juuri pitääkseen heidät pihalla.

Eli:
Äänestä rohkeasti pienpuoluetta. Nyt on viimeinen mahdollisuus. Älä välitä "poliittisesta uskottavuudesta". Todellinen uskottavuus tulee luotettavuudesta ja rehellisyydestä. Piraatit ovat ainakin liikkeellä suorin selkärangoin. Aidosti merkityksellinen ääni annetaan juurikin semmoiselle ehdokkaalle / puolueelle, jonka läpi meno ei ole varmaa. Ääni ei mene "hukkaan" millään muulla tavoin kuin äänestämällä varmaa läpi pääsijää. Tällöin ääni on vain ja yksinomaan puolueelle.

Todellinen protesti katosi persuista kannatuslukujen myötä, ja kirkkoveneitä piirtelemällä äänestät tosiasiassa Kokoomusta. Jokainen, joka sanoo, että äänestämällä pienpuoluetta ääni menee hukkaan, on väärässä.

Äänestäkää radikaalisti. Äänestäkään Piraatteja... tai äänestäkää vaikka julkirastisia puolueitakin. Nyt on ensisijaisen tärkeää saada eduskuntaan sellaisien puolueiden kansanedustajia, joita istuvat kansanedustajat eivät tahdo eduskuntaan. Koska kyseessä voivat olla viimeiset demokraattiset vaalit pitkään aikaan, me haluamme teräväkulmaisen kiven jokaisen eduskuntapuolueen kenkään myöskin mahdollisimman pitkäksi ajaksi.

Valta on kansalla. Haluaako kansa sementoida istuvan eduskuntakokoonpanon Arkadianmäelle vai ei. Se on sinusta kiinni.

Libertaarit hukkaavat suotta potentiaaliansa

Libertaarit pistivät näin vaalien alla pystyy www.tuloerot.fi -sivuston, jonka sisältö, vaikkakin teknisesti faktuaalista, on kuitenkin melko triviaalia. Onhan se silti protesti vasemmiston ikuista tuloero-jankutusta kohtaan, ja aiheesta. Sivustolla olevan adressin allekirjoittajat erottuvatkin rehelliseen oikeistolaisuuteen "työväenpuoluelaisista"... ja tällä tarkoitan siis sekä vasemmistolaisia että Kokoomuksen edustajien enemmistöä.

Kokoomuksen reaalipolitiikka on ollut todella kaukana vapaasta markkinataloudesta. Sanon, että se on suorastaa häpeäksi oikeistolaisuudelle. Suosimalla suuryrityksiä valtio on sortanut pienyrityksiä. Yritystuet eivät toki ole koko ongelma, itse asiassa yritystuet ovat koostaan huolimatta juuri niiden saajille (tyypillisesti suuryrityksiä) melko olematon lisä entuudestaan suureen liikevaihtoon.

Todellisesti suurta osaa pienyritysten ylimääräisestä rasitteesta on, että moni sääntely toimialalla edellyttää yrityksen koosta riippumattomia panostuksia henkilöstöhallintaan, dokumentointeihin, ympäristötekniikoihin, hygieniaan, jne. Et esimerkiksi voi ostaa makkaraa kaupasta ja myydä niitä kylmälaukusta, et edes yhden myyntipäivän ajan, vaikka tuotteella itsellään olisi marginaalia viikon verran eteenpäinkin. Et voi kantaa pihalle arkkupakastinta ja myydä sieltä jäätelöä. Ravintolan keittiössä ei saa leipoa. Perunoita ei saa pestä. Mitä vittua? "Hygieniaa."

Hygieniasta on tehty yksi totaalisen panikoinnin aihe ja naurettavaa on ajatus siitä, että tuote jotenkin paranisi laadultaan kulkiessaan maatilalta suurjalostamolle, jossa sitä käsitellään, pakataan muoviin, kuljetellaan rekoilla ja pidetään viikon verran lähikaupan kylmähyllyssä odottamassa ostajaansa. Se ei määritelmällisestikään voi muuttua paremmaksi kuin mitä se on ollut tuottajallaan. Siitä eteenpäin vain lisätään lenkkejä ketjuun, enemmän käsiä, joista joku pari on voinut jäädä pesemättä.

Hyvää listaa pienyrittämisen ongelmista löytyy tästä artikkelista:
Taloussanomat: Keittiö, jossa ei saa leipoa – ja muut hullut kiellot

Kyseisestä artikkelista:
– Maatilamatkailuyrittäjä ei saa tarjota oman tilan jogurttia asiakkaille.
– Vuohenkasvattaja ei saa laillisesti tarjota vieraille oman tilan juustoa eikä tilalla teurastettua lammasta.
– Vanhemmat eivät saa tuoda Helsingin päiväkoteihin itse leipomiaan syntymäpäiväkakkuja. Kaikki synttärikekkereille tarjottava pitää tuoda avaamattomissa kaupan pakkauksissa.
– Asiakas ei voi ostaa valmisruokia omiin astioihinsa.
– Leipominen ravintolan keittiössä.
– Multaperunoiden ja multaisten juuresten käyttö ravintolan keittiössä.
– Kalan ostamiseen kauppahallista, torilta tai suoraan kalastajalta. Tämän voi muuten kiertää ottamalla kalastajan ravintolan palkkalistoille.

Siis eikö tämä jo pikku hiljaa ala kutsumaan Suomeen libertaaria politiikkaa? Sellaista politiikkaa, jossa kuka hyvänsä voi ilman byrokratiaa pystyttää elintarvikealan yrityksen, ja jonka turvallisuudesta vastaa yrittäjä itse parhailla mahdollisilla tavoilla, eikä pelkästään pykälien mukaisesti. Samalla vastuu vatsataudeista olisi aiheuttajalla. Epäilyjen perusteella tai satunnaisilla pistokokeilla voidaan suorittaa varsinaiset tarkastukset perustuen todellisiin riskitekijöihin, eli siihen onko ruoka ihan oikeasti pilaantunut prosessin johdosta... ei itse prosessiin. Otetaan näyte. Onko siinä kolibakteeri? Onko siinä hometta?

_____


Yksityisyrittäjyys on saatava nousuun tässä maassa. Tarvitsemme yrittäjille perusturvaa. Ja se perusturva on oltava PERUSTULO. Byrokratiaton ja porrastamaton. Toimiva motivaattori, jota ei oteta pois yritteliäältä ihmiseltä joka yrittää tehdä parhaansa oman toimeentulonsa parantamiseksi ja maksaa vielä verotkin jos onnistuu toimeentulonsa turvaamaan. Yrittäjien demonisaation on loputtava.

Ainoastaan liberaaleista lienee todella ajamaan tätä kehitystä. Vasemmistolla on agendassa perustulo, mutta käytännössä he keskittyvät kuitenkin puhumaan pelkistä indeksikorotuksista nykyisiin järjestelmiin. Aatteen palo totaalisesti hukassa, vaikka ovatkin oppositiossa. Varsinaiset kommunistit eivät ilmeisesti perustuloa kannata lainkaan, ei ainakaan perustuen siihen vastaanottoon jonka sain Pauli Shadrinilta kysellessäni heidän perusturvamallista. Ikäväkseni sain kuulla sen koostuvan pelkästään nykyisten tarveharkintaisten tukien siirtämisestä samalle luukulle, lomakkeiden kautta anottavaksi, kuten ennenkin. Tulon taso olisi 900 eur ja jokainen euro jonka ansaitsee pätkätöistä alle 900 euron vähentää tasan saman suuruisesti perusturvaa eli työtä ei kannattaisi vastaanottaa. Työnteko kuulemma turvattaisiin samoin kuin nytkin: töihin pakotettaisiin karenssin uhalla. Oikeasti tämä näköalattomuus on jo perin masentavissa sfääreissä. Onko tämä vasemmistomme näkemys vähäosaisten auttamisesta? Orjatyötä?

Kokoomus ja Keskusta kannattivat vuonna 1987, nyttemmin kaikessa hiljaisuudessa unohdettu ja pelkästään nuorisojärjestöjen mielessä, valitettavasti. Vihreät ja Vasemmisto, heillä on perustulo vielä tänä päivänäkin agendoissa - miksi he eivät kuitenkaan uskaltanut ottaa sitä pöydälle vaalitenteissä? Mikä vaivaa? Ehkä toivovat hallitusyhteistyötä?

Piraattien listoilta on ehdolla libertaarien lisäksi sosiaaliliberaaleja, vähemmän oikeistolaisia liberaaliehdokkaita. Enemmistö ehdokkaista ylipäätään kannattaa perustuloa ja olen varma, että heillä riittää rohkeutta ottaa asia esille. On väistämätöntä, että ei me hallitukseen lennetä täältä eduskunnan ulkopuolelta yksissä vaaleissa. Tämä tarkoittaa oppositioroolia, eli kärkästä uusien asioiden esille ottamista. Nyt ei vanhaa äänestämällä saa asiaa pöydälle, ei sitten millään. Vasemmistolla ja Vihreillä oli tilaisuutensa vaalitenteissä... jopa sellaisissa, joihin Piraateille ei edustusta myönnetty.

Pidänkin hieman huonona sitä, että libertaarimme eivät kovemmalla äänellä ole saaneet kuuluviin juuri perustuloa ja konkretisoinut entistä äänekkäämmin sen merkitystä juuri yrittäjiin. (Usein mainitaan perustulon vaikutus pätkä- ja osa-aikatyöläisten tulotasoon. Ja ei se mitään fakta se on sekin.)

Yrittäjät ovat unohdettu äänestäjäpotentiaali. Liberaalit ovat hieman laiskasti saaneet ideologiaan auki heitä kohti, mutta toivon, että yrittäjät silti ymmärtävät kenen riveistä heidän on valittava edunajajansa, jos mielivät etujansa ajettavan.

Huomenna on vaalipäivä. Jokainen kuka on ikinä unelmoinutkaan mahdollisuudesta harrastaa pienimuotoista yrittämistä työttömyyden lomassa, työttömyyden uhatessa, tai ihan muuten vaan keksittyään omasta mielestään hyvän liikeidean - älkää nyt vaan jättäkö äänestämättä. Tehtäisiin yrittäjäksi ryhtymisestä matalampi porras ottaa.