perjantai 4. helmikuuta 2011

Biopolttoaineet ja vety, petrokemian trollausta?

Autoilun päästöjä halutaan alas. Erityisesti CO2-päästöjä halutaan vähentää vaikkakin paikallisen ilmanlaadun parantaminen olisi eduksi kansanterveydelle.

Biopolttoaineet. CO2-neutraalia. Kuulostaa kivalta. Suurtuotantoon siirtyessä jätteiden sijasta etanolia tehdään kuitenkin sokeriruo'osta ja tislataan polttamalla sademetsiä. Dieselin korviketta puolestaan tehdään palmuöljystä. Pahimmassa tapauksessa biopolttoaineen tuotanto voi vaatia maanviljelykseen kelpaavan viljelypinta-alan lisäksi vielä fossiilista polttoainetta enemmän kuin itse lopputuotetta saadaan käytettäväksi. Idea on siis täysin vesitetty ja fossiilista versiota suurempi ekokatastrofi, mutta kun joku hyötyy suuret summat tästä farssista niin kyllä sille lobbaajat löytyvät. Lobbaus ja hyväuskoiset hölmöt ovat saaneet paljon aikaan, mutta heidän työnsä ei ole ohi, kun palmuöljystä neuvotellaan siirtymistä jatropaan.

Palmuöljylle on paikallista kysyntää alueilla, jossa sitä valmistetaan biopolttoaineeksi. Se nimittäin kelpaa ruuanlaittoon siinä missä rypsi- tai oliiviöljykin. "Ratkaisu" tähän on, että jotta ei jouduta tilanteeseen, jossa Länsimaat vievät ruuan paikallisilta, palmuöljy korvataan myrkyllisellä jatropalla. Koska jatropa on myrkyllistä, sen vieminen pois maasta ei aiheuta nälänhätää. Toki tämän logiikan käytössä unohdetaan se tosiasia, että jatropaa täytyisi viljellä siellä missä nykyisellään voidaan viljellä ruokaa, eli myrkyllisyydestään huolimatta se korvauttaa myrkytöntä maataloustuotantoa. Mutta Vihreitä ja muita poliittisia idiootteja saa viedä kuin pässiä narussa. Ostavat kaiken mikä vihertää, oli se CO2-neutraalia oikeasti tai ei, ja riippumatta aiheuttaako biopolttoaineen käytön lisääminen CO2-päästöjen LISÄKSI vielä nälänhätääkin.

Entä vety? Eihän vedyllä voi huijata? Voipas vaan, sillä vedyn valmistus on paljon energiaa vaativaa tähän huijaukseen on vahva motivaattori. Siksi suurin osa vedystä tuotettaisiin hajottamalla fossiilista öljyä tai maakaasua kevyempiin hiilivetyihin. Eli yhäkin ajettaisiin fossiilisella, mutta on välissä vähän pidemmälle vietyä jalostusta, hankalempaa kuljetettavuutta ja hankalampää säilöttävyyttä. Se tarkoittaa myös lisää massaa autojen polttoainetankkeihin: paineistettu säiliö (paksu kuori) tai metalliin sidotty vety (metalli sidosaineena ei kevyt). Ei kovin houkutteleva bensiiniin ja dieseliin verrattuna.

Entä sähköön verrattuna? Vetyauton hyötysuhde autossa noin 50%, sähköauton hyötysuhde 95%. Sähkön tuottaminen sähköauton lataukseen: hyötysuhde vaihtelee, mutta on sama hyötysuhde myös vedyn tuottamiseksi. Sähköauton lataaminen vie toki siirtohäviöitä (joskin vain muutamia prosentteja), kun taas vedyn valmistuslaitos voidaan sijoittaa voimalan viereen ilman siirtohäviöätä. Toisaalta vedyntuotannon oma hyötysuhde on tällä hetkellä vissiin fifty-fifty hujakoilla, kun ei huomioida energiatuotannon hävikkiä.

Häviöt vedyntuotannossa kertautuvat 50%*50% =25% hyötysuhde, vrt. sähköauton ~90% (kun energiaa varmasti hukkuu siirrossa ja latauksessa).

Jos vetyteknologiaa otetaan käyttöön, vetyautot tulisivat toimimaan metaanista valmistetusta, öljystä valmistetusta sekä öljyn krakkauksesta sivutuotteena muodostuneesta vedystä, ei suinkaan elektrolyysinä esim. ydinsähköstä. Ja jos sitä tehtäisiinkin ydinsähköstä, yhden vetyauton sähkönkulutuksella voisi ruokkia kolme sähköautoa.

Koska biokaasulle on ekotrendikkyyden takia enemmän kysyntää kuin tarjontaa, vety valmistettaisiin arabien öljyn lisäksi ryssän maakaasusta. Kumpikaan ei ole CO2-neutraalia, koska vedyn erottamien metaanista tai yleisemmin mistään hiilivedystä vapauttaa hiilidioksidia. Sen enempää arabimaan kuin Venäjä eivät ole luotettavia kauppakumppaneita. Metaania (tai siitä jalostettua vetyä) on hankala myöskään varastoida kriisien varalta, koska ne ovat kaasuja.

Oman nykyisen näkemykseni mukaan vetyauto-optio on lähinnä petrokemianteollisuuden suorittamaa trollausta sähköautovallankumouksen viivyttämiseksi - samaan tapaan kuin sähköautoja on yritetty vesittää uskottelemalla, että ympäristörasite on vähentynyt biopolttoaineen osuuden kasvattamisella bensiiniin sekoitettuna.

____


Toinen, selkeä trollaus on "biokaasu"-autojen lobbaus. Biokaasussa on se ironia, että kaikki mitä tuotetaan, taatusti myös käytetään. Koska kysyntään on enemmän, valtaosa metaanista on maakaasua eikä biokaasua. Jos lanseerataan biokaasuautoja, se on nollasummapeliä, joka johtaa siihen, että taloja ei voida lämmittää biokaasulla.

Moni näennäisekoihminen tai ekoÄÄLIÖ puhuukin äänekkäästi biokaasutoimisten tehdastuotettujen mäntäpolttomoottoriautojen sekä biokaasukonversioiden puolesta. Ekoajattelua? Ei. Ryssämielisiä maanpettureita, jotka pitäisi kaikki ampua, sanon minä. Näin tapahtuisi, jos saisin olla Suomen Hitler. Meillä on tarpeeksi Gazprom-lobbareita täällä Suomessa jo ilman hyväntahtoisia hölmöjä antamassa tukensa tämmöisille järjettömyyksille lisätä Suomen ryssäriippuvuutta entisestään. Suomettumisen aika täytyy saada loppumaan.

Ja tunkekaa oikeasti ne tuulivoimalanne hanuriinne tai minä tulen auttamaan, prkl. Perussähkö tulee tuottaa ydinvoimalla ja säätövara kulutuksen mukaan jo olemassaolevalla vesivoimalla (jonka määrää ei tule kasvattaa nykyisestä luonnonvaraisten jokien kalakantojen suojelemiseksi). Biopolttoaineita tulisi valmistaa ainoastaan yhteiskuntajätteestä ja mm. vedenpuhdistamoiden ja sikaloiden poistoilman sisältämästä metaanista, eli kierrätetystä biomassasta. Sen sijaan, että kumartelisitte vaan korruptoituneelle EU:lle, voisitte ennemmin säätää lain suurempien sikaloiden velvoitteesta kerätä metaani talteen. Kunhan pidätte huolen, että ette tee siitä uutta Paskalaki V2:sta, joka edellyttäisi minipossua kotilemmikkinään pitävän asentavan taloonsa metaaninkeräimen.

Se määrä biopolttoainetta mitä saadaan aikaan, voidaan käyttää asuntojen lämmittämiseen ja vanhemman, ei sähköistyneen autokannan liikuttamiseen. Tosin, seostamalla sitä bensiinin sekaan vain pieniä määriä, kuten tähänkin asti. Emme tarvitse biopolttoaineelle optimoitua autokantaa, koska kierrätetyn biopolttoaineen tuotanto ei koskaan riitä liikuttamaan merkittävää osaa autokannasta. Sekundääristä biopolttoainetta tuotetaan todella vähän. Se saadaan kyllä sekoitettua johonkin ilman ongelmia, kunhan tuo sademetsäetanolin ja palmuöljyn maahantuonti saadaan pysäytettyä. Tai ei välttämättä kokonaan. Minulla ei nimittäin olisi mitään sitä vastaan, että palmuöljyä saisi oliiviöljyn tavoin puolen litran pullossa ruokakaupasta - se on paikka minne se kuuluukin.

Kuka idiootti on eri mieltä minun kanssani, astukoon kaksi askelta eteenpäin!

1 kommentti:

  1. Tuo akun latauksen ja purkamisen häviö on kyllä minulla aika alakanttiin heitetty. Yhdessä siirtohäviöiden kanssa kokonaishyötysuhde (jos tosin unohdetaan sähköntuotannon hyötysuhde) jäätäneen selvästi alle 90. Luulenpa, että akkutekniikka ratkaisee paljon kuinka paljon sisäinen resistanssi ladattaessa ja purettaessa muuttuu lämmöksi. Haarukka lienee 70-90 välissä kokonaishyötysuhteelle, riippuen täysin siitä kuinka kivuttomasti akku latautuu ja purkautuu. Parempi huonoimmillaankin kuin 25%.



    Vedyntuotannossa on myös erilaisia hyötysuhteita. Jotkut lupailevat, että voisi olla jopa 80% ja ajan myötä se sinne varmaan nousseekin. Jos kenno itse saa kuitenkin talteen vain 50% niin hyötysuhdeiden tulo on silti vain 40% eli vaikka parempi kuin 25%, silti huonompi kuin sähköautot surkealla akkuteknologialla. (Ja kuten vedyntuotannon katalyytit, myös akkuteknologia kehittyy, eli kun tuo vedyntuotanto tuosta tehostuu, sähköt autot jatkaa pakomatkaa säilyttäen etumatkansa.)



    Vetykennon hyötysuhde on korkeampi, jos laskemme myös hukkalämmön hyödyksi (esim. talviajossa). Toisaalta, me emme laske hukkalämpöä bensiinimoottorissakaan miksikään hyödyksi. Jos hukkalämpö olisi hyötylämpöä, kaikki toimisi 100% hyötysuhteella koska energia ei katoa... :p



    Sähköautolla on tuo talviajan lämmitys vähän kehnompi juttu. Ilmalämpöpumppua suosittelisin, koska silloin lämpöä saadaan auton sisään enemmän kuin akussa on energiaa lämmöksi muutettavaksi. Vaikka vetyauton huono hyötysuhde tarjoaakin hukkalämpöä sisätilojen lämmittämiseen, niin käsittääkseni vetyauto on herkempi pakkasille kuin sähköauto. Vety itsessään kyllä kaasuuntuu, mutta onko ongelma sitten vetykennossa itsessään (Wikipedia ainakin väittää, että toiminta kylmissä olosuhteissa takkuilisi vielä nykyteknologialla - Wiki ei tietenkään ole varma fakta, mutta tämän rantin vaatimustasoon nähden se kelvanneen toistaiseksi. Jos oikeasti olisin Suomen Hitler ja minun vastuulleni jäisi tehdä päätös, silloin voisinkin perehtyä paremmin.)

    VastaaPoista