Pidän hyvinkin ikävänä asiana, että ylivoimainen enemmistö sekä naisista että miehista on heti jokaisen miesasiamiehen (siis henkilön, ei hänen mielipiteensä) kimpussa, ja kyseisen henkilön oleminen jonkun puolueen ehdokkaana nähdään heti rasitteena koko puolueelle, ja jokainen puolueen sisältä ja ulkoa ryhtyy "outtaamaan" häntä pois, kun taas samaan aikaan jokaisella puolueella on suorastaan velvollisuus osallistua feministiseen liikkeeseen. Tämä siitä huolimatta, että miesnäkökanta on välttämätön aidon sukupuolisen tasa-arvon saavuttamiseksi. (Ei - miespuolisten profeministien kuuleminen "miesnäkökulmana" ei todellakaan riitä tasa-arvotilanteen arviointiin.)
Kyllä, tämä liittyy puoluetoveri Panu Horsmalahden blogiin, jossa hän on käsitellyt miesasiaa. Tämän johdosta häntä (siis ei niinkään hänen mielipiteitään vaan hänen persoonaansa) on kritisoitu hyvin värikkäin ilmaisuin.
Pidänhän minäkin osaa Horsmalahden ideoista övereinä, enkä radikaaleimpia niistä allekirjoitakaan, mutta ei hänestä saa naisvihaajaa kyllä punavihreällä leimakynälläkään. Ja se, onko hän "p!llua saamaton luuseri" puolestaan ei merkkaa yhtään mitään sen suhteen onko hänen esille ottamat asiansa tärkeitä tai onko hän jossakin asioissa oikeassa. Femistit ja profeministit eivät vaan hyväksy eriävää mielipidettä tai kokonaisvaltaisempaa tasa-arvokeskustelua. He eivät niinikään suostu tähän keskusteluun osallistumaan vaikka asiallisia vasta-argumenttejakin taatusti luulisi olevan. Tiedän, että asiallista vasta-argumenttia radikaaleimpiin maskulistisiin ideoihin pystyy laatimaan, koska olen itsekin antanut kritiikkiä silloin, kun ehdotelmat eivät mielestäni sovellu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan (tämä siitä huolimatta, että olen itsekin maskulisti).
Feministit? Sen sijaan, että he käyttäisivät päätänsä ja argumentointikykyä, he haukkuvat vaan "naisvihaajaksi". Profeministit? He haukkuvat maskulistin peräkammarinpojaksi tai miksi ikinä keksivätkään haukkua. Jos feministit tekee miesasiamiehestä sovinistin ja naisvihaajan, profeministit tyytyvät usein pelkästään käymään ihmisen "uskottavuuden" päälle, koska miehinä profeministit eivät välttämättä omaisi uskottavuutta, jos käyttäisivät naisvihaaja-korttia.
Viimekädessä kukaan ei tahdo kuitenkaan puhua itse asiasta, ilman ad hominem -virheargumentointia ainoaan tai pääasiallisena "argumenttina". Se on merkki siitä, että feminismi ja profeminismi on hukannut perustellut argumentit, sillä tyhmäähän olisi käyttämättä asiallisia argumentteja ja turvautua henkilökohtaisuuksiin ensimmäisenä ratkaisuna.
Marianna Lindstöm avautuu "Tällaiselle argumentoinnille ei ole olemassa minkäänlaista vasta-argumenttia, ellei sitten ehdotus siitä, että jo valmiiksi paisuneita älyllisiä egojaan Civilizationia pelaamalla pönkittäneet nörtit kastroitaisiin ensimmäisen siemensyöksyn jälkeen."
Näin todetessaan hän tunnustaa suoraan, että hän ei pysty muodostamaan mitään älyllisistä vasta-argumenttia ehdotuksiin. Minulla on ainakin sen verran kypsyyttä, että ymmärrän kritisoida Horsmalahden mielipiteitä suoraan, ilman, että suoritan sitä Horsmalahden persoonan (sen enempää todellisen tai vääristellyn mielikuvankaan) kautta.
"Prostituutio perusoikeutena"
Näin tehden, olen ylittänyt Mariannan argumentoinnin tason ollen eri mieltä Horsmalahden kanssa, ja osoittanut että vika vasta-argumentin löytämiselle oli Mariannan korvien välissä eikä siinä, että maskulismia vastaan ei voi argumentoida. Niinikään Horsmalahti (vaikka hän mielestäni onkin "väärässä") argumentoi kantansa melko hyvin. Yrittäkäämme keskustella asioista asioina.
PS. Mariannan väittämä, että "ei ole olemassa minkäänlaista vasta-argumenttia" vaikuttaa olevan memeettisesti korruptoitunut versio tyypillisestä ateisti- ja liberalisti -piirien toteamuksesta, että fanaatikon/fundamentalistin/totalitaristin kanssa ei kannata väitellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vasta-argumenttia ei olisi: niitä on usein lukemattoman paljon. Pointti on siinä, että fanaatikko ei välitä vasta-argumenteista, joten ne ovat turhia. Mariannan esittämässä muodossa, että jollekin "valheelliselle" ei ole olemassa vasta-argumenttia... se vaan on niin totaalisen aivokuollut, että minä en pysty kuvittelemaan tyhmempää tokaisua.
PPS. Tästä ilmiöstä, eli siitä, että molemmat sukupuolet käyvät välittömästi kaapista ulos tulleen maskulinistin kimppuun tarkoituksenaan palauttaa hänet "oikealle tielle", on mielestäni ansiokkaasti kirjoittanut Henry Laasanen blog-artikkelissaan "Sanktiot maskuliinisuuden ylläpitämiseksi".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti