Tämä on taas niin tätä. Tokion prefektuurin laki 156, eli protestoinnin kohteena oleva lakimuutos, ei lainkaan käsittele lapsipornografiaa. Toki lapo-sanalla saadaan lukijoita, ja voidaan jopa manipuloida kommentteja sensuurimyötäisemmäksi.
Manipulatiivista tarkoitusperää en kuitenkaan usko, sillä artikkeli vesittäisi manipulaation sisällöllänsä, viitaten esimerkkeihinsä totuudenperäisesti: "Varsinaista seksiä ei sarjakuvissa ole, mutta kuvissa näytetään alastomia tyttöjä."
Mitäs pornoa meillä nyt siis olikaan?
Mikä olisi yleisön reaktio, jos uutisoimme saman asian eri kannalta. Laki 156 nimittäin asettaa K-18 leiman aiemmin jo kyseisen leiman omaavien (mm. selkeä pornografia, väkivalta, sadismi, itsetuhoisuus) lisäksi pehmoerotiikalle, mutta rajoituksin.
Pehmoerotiikka sisältää K-18 leiman, jos se käsittää seksuaalista suhdetta tilanteessa, jossa osalliset eivät ole lain mukaan oikeutettuja menemään naimisiin. Ja Japanissahan naimisiin eivät mene:
- lapset (edes toisten lapsien kanssa)
- ihminen itsensä kanssa
- homot
- sukulaiset (edes adoption tai avioliiton kautta oleva ei-verisukulaisuus).
Näiden perusteella seuraavia asioita ei saa kuvata animaatiossa ja sarjakuvissa edes ei-pornografisesti: ei-platoniset kouluromanssit, masturbaatio, homoilu, insesti. Jälkimmäinen onkin tosin usein kuvattu pseudo-insestinä adoptiolapsien väliseksi "kielletyksi rakkaudeksi", samaan tapaan kuin moni muukin "kielletty rakkaus" omaa myyntipotentiaalia ei-pornografisessa fiktiossa.
Tämä uusi laki sallii kuitenkin kuvata kahden heteroseksuaalin aikuisen välistä seksiä, kunhan kuvaus ei ole pornografinen. Seksuaalisesti syrjivää? Totta kai. Mitäpäs muutakaan lain äänekkäimmältä lobbarilta, kuvernööri Ishiharalta, voisi odottaa. Laki 156 on seksuaalisessa syrjivyydessään tuskin ainakaan Ishiharan oman ajatusmaailman vastainen.
Itseäni lähinnä kiinnostaisi tietää, mikä olisikaan ollut lukijoiden, ja erityisesti vihervasemmistovaikuttajien reaktio asiaan, jos asia oltaisiin uutisoitu (vääristelemättä sitä lapsipornoksi), esim. otsikolla:
"Homoromantiikan myyntirajoitukset suututtavat japanilaiskustantajia"
...koska tunnetusti eräät seksuaalisuudet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. (Jopa silloin, kun mitään olemassa olevaa lasta ei seksualisoida tai suoranaisesti hyväksikäytetä.)
___
Suositeltava blogi joka käsittelee lain 156 läpirunnomista ja kirjakustantajien ja artistien taistoa sen kumoamiseksi:
Dan Kanemitsu's Paper Trail
Linkki Helsingin Sanomien tasottomaan artikkeliin:
HS: "Lapsipornolehtien myyntirajoitukset suututtavat japanilaiskustantajia"
Yhtälailla väärin otsikoitu oli aiempi Helsingin Sanomien artikkeli joulukuulta:
VastaaPoista"Tokio rajoittaa seksirikoksia sisältävän mangan ja animen myyntiä"
Homoseksuaalisuus ja masturbaatio ovat seksirikoksia. Trololo. Voisiko asioista yrittää ottaa jotakin selvää ennen kuin alkaa moraalihomoilemaan ja levittämään paniikkimielialaa moraalittomista japanilaisista?
Länsimaiden jatkuva moraalipanikointi Japanin moraalittomuudesta on mahdollistava tekijä mm. tämän lain taustalla. Toki lakia ajaneet konservatiivit ovat itse ehdotuksiensa taustalla (ja olisivat varmaan ehdottaneet rajoituksia joka tapauksessa), mutta ilman pelkoa Japanin leimautumisesta pervovaltioksi, tuskin oltaisiin saatu tarvittavaa äänienemmistöä mm. homoseksuaalisen fiktion rinnastamiseksi kovaan pornografiaan.