keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Ärsyynnytään urakalla - Vihapuhetta eduskunnassa.

Persut ärsyyntyvät "persusta".
Keput ärsyyntyvät "kepusta".
Kristilliset ärsyyntyvät "kristillisestä".


Ainut mikä on yllättävää on se, että demarit eivät ärsyynny "demarista". He ärsyyntyvätkin sitten kaikkien muiden puolesta, jos mille hyvänsä kansanryhmälle on löytynyt luvattoman kätevä puhekielinen lyhenne. Tämän lisäksi he ärsyyntyvät "sosiaalidemokraatista", kahdella a:lla, ilmeisesti korostaen demariuden sosialistista luonnetta sosiaalisuuden sijaan. Ja hyvä näin: sosialisteja he ovatkin ja siksi heillä tuleekin olemaan aivan oma paikkansa helvetissä.

"Vihapuhe"-keskustelu on saavuttanut eduskuntasalin ja saa nähdä onko tämäkään vielä saturaatiopiste. Nillitystä "persun" halveeraavuudesta olemme toki saaneet kuunnella kuukausikaupalla. Ironisena pidän tätä siksi, että luulin termin olevan persujen ja persufanien keskuudessakin yleisesti käytetty. Annettiinko termin yleistyä tarkoituksella, jotta asiasta päästäisiin nostamaan suurempi meteli myöhemmin? Mikä sanassa "persu" on loukkaavaa... muuta kuin siis se, että se siis assosioituu perussuomalaisiin? Onko tällä assosiaatiolla jotakin haittaa persuja kohtaan, eli onko Suomessa ei-perussuomalainen taho, jotka kärsivät tästä assosiaatiosta aiheettoman leimautumisen kautta?

Yhtä naurettava on ajatus "kepun" loukkaavuudesta. Kepu on johdettu Keskustapuolueesta. On toki totta, että nyt järjestö kulkee nimellä "Suomen Keskusta". Mitäpä sitä "puoluetta" mukana kuljettamaan, kun nykyisellä kannatuslukujen kehityssuunnalla, koko järjestö ei parin vaalikauden jälkeen enää tule olemaan puoluerekisterissäkään. Sana "kepu" on lähinnä halveeraava muita puolueita kohtaan, koska siinä tulee aina väistämättä rinnastetuksi johonkin mihin rinnastetuksi tuleminen ei imartele ketään, edes perussuomalaisia.

"Kristilliset" on toki mitä loukkaavin termi, lähinnä toki puolueeseen kuulumattomia kristittyjä kohtaan. Kyseisen sanan käyttö voitaisiinkin lopettaa kulttuurisensitiivisistä syistä ja omaksua Pravdan ja muun valtavirtamedian nimeämiskäytäntö uskonnolliselle fanatismille. Jos islamismi ei kuulemma liity islamiin ja muslimeihin, tarvitsevat päiviräsäset jonkun oman nimensä. Kutsuisimmeko heitä kristillisteiksi? Vai sovittaisimmeko heidän nykyisen nimensä eteen "ääri"-etuliitteen? Vai täytyisikö heidän fundamentaalia luonnetta korostaa sanalla "maltillinen", vihjaten, että he eivät saarnaa miekalla vaikka he toki haluaisivat?

Nyt voisi olla taktisesti hyvä aika ilmoittaa "Kokoomus" ja "Keskusta" halventaviksi lyhenteiksi puolueiden koko nimistä. Jos "Kansallinen Kokoomus" ja "Suomen Keskusta" mainittaisiin koko pituudessaan, tai jos heistä käytettäisiin vaikka lempinimiä "kansalliset" ja "suomalaiset", olisi kiva seurata eduskunnan istuntoja ja perussuomalaisten ilmeitä soveltaessa kyseisiä sanoja kyseisiin puolueisiin. Ei onnistuisi nimittäin itseltänikään pokerinaamalla.


PS. Japsi, neekeri, jutku, hintti, kinukki, uskis, hihhuli, hippi, ryssä, sivari, natsi, kommari ja perssuomalainen. Lopettakaa itku. Ne on vaan sanoja, joiden merkitys liittyy aina kontekstiin, ja kertoo usein enemmän käyttäjästään kuin puheenaiheesta. Tämä blogauksenikin tekee itsestäänselväksi, että en arvosta yhtäkään blogauksessa kritisoitua puoluetta. Tämä kertoo enemmän minusta kuin teistä.

torstai 15. syyskuuta 2011

Toivon Kreikkaan sotilaallista vallankumousta

Tilanne Kreikassa on se, että siellä tarvitaan merkittäviä säästöjä. Demokraattinen hallinto ei pysty tätä suorittamaan, koska kansan etuisuuksien leikkaaminen nostaa kansan barrikadeille, ja julkisen sektorin laihdutuskuuri ja korruption vastainen toiminta puolestaan toimii vastoin valtaeliitin omia intressejä. Päätöstenteon nopeus ei ole ollut lähelläkään välttävää tasoa - aika vaan loppuu kesken. Rahat loppuu, ja edessä on pystyssä oleva seinä, jota ei voi kiivetä.

Seurauksena nykytoiminnasta tulee olemaan velkajärjestely ja maksukyvyttömyys. Kreikan hallitus voi päättää mitätöidä velkansa, mutta seurauksena on se, että uutta lainaa ei tämän jälkeen saa mistään. Jos ja kun Kreikka haluaa pyyhkäistä pöydän tyhjäksi, Kreikan tulee tässä vaiheessa olla täysin omavarainen talous. Tätä menoa se ei ole sitä edes vuonna 2020, ja rytinä tulee huomattavasti aikaisemmin, riippumatta pumppaako EU-jäsenvaltiot rahaa lavuaariin, jossa ei ilmiselvästi ole tulppaa.

Kun Kreikka kaatuu, jälki on rumaa joka tapauksessa. Tämän takia preferoin sotilasjunttaa, joka syrjäyttää muutamaksi vuodeksi parlamentarismin. Sotilasjuntta ei ole demokraattinen ratkaisu, mutta tätä ei voi demokratialla enää hoitaa. Kansakin rauhoittuu, kun sotilasjuntta ripustaa ministerien irtileikatut päät parlamenttitalon eteen. Noin symbolisesti ilmaistuna siis. Käytännössä olisi järkevämpi siis teljetä herrat vankilaan ja aloittaa poliittisesti sitoutumattomat talousrikostutkinnat.

Vaihtoehto sotilasjuntalle voi olla ainoastaan sisällissota. Demokraattisesti valittu hallitus on valmis viemään panssarivaunut kaduille, ei syrjäyttämään korruptoitunutta hallitusta, vaan taistelemaan kansannousua vastaan. Kun valittavana on oligarkit ja armeija vastaan kansa, tai armeija ja kansa vastaan oligarkit, valitsen jälkimmäisen. En katso syytä perustella miksi.

Uskon myös, että yhtänäinen Eurooppa, jollaista ei ollut Kreikan edeltävän sotilasjuntan aikakaudella olemassa, pystyy luomaan riittävät insentiivit, jotta sotilashallinto jäisi lyhytaikaiseksi siirtymävaiheeksi. Kreikka saisi taloutensa kuriin kovilla leikkauksilla, joihin myös julkinen sektori ja nykyiset veronkiertäjät joutuisivat osallistumaan. Kansa todennäköisemmin myös nielisivät leikkaukset, kun eivät joutuisi katsomaan vierestä valtaeliitin porskutusta.

___

Kreikan tilanne on välttämätön seuraus edustuksellisesta demokratiasta. Jossakin vaiheessa homma vaan kaatuu käsiin, koska edustuksellinen demokratia ei sisällä kannustimia kestävään politiikantekoon vaan ainoastaan populismiin ja eturyhmien intressien optimointiin.

Yhtenä sotatilaa ennaltaehkäisevänä keinona voisi olla mm. suora demokratia, joka mahdollistaisi kansan toimimisen kansanedustajien edun vastaisesti. Valitettavasti tämä ratkaisu vie aikansa, ja sen käyttöönottaminen korruptoituneessa valtiossa on hyvin hankalaa. Se voi olla käytännön ratkaisu vasta rakennettaessa uutta, konkurssin jälkeistä, toivottavasti parempaa Kreikkaa.

Pidän jokseenkin tekopyhänä sitä, että useat meistä ovat kannustaneet poliittisen vallan kumoamista Tunisiassa, Egyptissä ja Libyassa, näkevät vallankumouksen kannattamisen Kreikassa jollakin tavoin epäeettisempänä. Näissä maissa, Libyaa lukuunottamatta, armeija on enemmän tai vähemmän asettunut kansalaisten puolelle kansannousun aikana, täten merkittävästi vähentäen verenvuodatusta vallan vaihdossa. Kysynkin teiltä: onko eettisempää ampua omia kansalaisia tykein ja konekiväärein, kuin olisi armeijalta auttaa kansaa vallan kumoamisessa, sitten, kun sen aika tulee?

___

"God forbid we should ever be twenty years without such a rebellion. The people cannot be all, and always, well informed. The part which is wrong will be discontented, in proportion to the importance of the facts they misconceive. If they remain quiet under such misconceptions, it is lethargy, the forerunner of death to the public liberty. ... What country before ever existed a century and half without a rebellion? And what country can preserve its liberties if their rulers are not warned from time to time that their people preserve the spirit of resistance? Let them take arms. The remedy is to set them right as to facts, pardon and pacify them. What signify a few lives lost in a century or two? The tree of liberty must be refreshed from time to time with the blood of patriots and tyrants. It is its natural manure."
- Thomas Jefferson, Yhdysvaltain 3. presidentti, aiheesta demokratia ja aseenkanto-oikeus (13. marraskuuta 1787)

torstai 8. syyskuuta 2011

Breivik valitsi vihollisensa oikein

Suomen tulonjakojärjestelmä on täysin groteski, kun hyväosaisia ovat:
- täystyöttömät alkoholistit ja narkkarit
- vakituiset matalapalkkaduunarit (onko heitä enää olemassakaan? eikö tämä ole jo myytti?)
- miljonäärit (tulon pääomittamista optioina, yms. laillistettua veronkiertoa)
- ne maanviljelijät, jotka kuppaavat tukia

Huono-osaisia ovat:
- pätkätyöläiset, osa-aikatyöläiset (sosiaaliturva pätkivää ja byrokraattista, työnteosta rangaistaan poistamalla tukia)
- opiskelijat (matalampi sosiaaliturva kuin narkkareilla ja lainanottovelvoite, työnteosta rangaistaan perimällä opintotuet takaisin korkojen kera)
- yksityisyrittäjät (ei mitään sosiaaliturvaa)
- ne maanviljelijät, jotka syystä tai toisesta eivät saa tukia

Muutoin huomioitavaa:
- keskituloiset ovat korkeammin verotettuja kuin parempituloiset


Näiden huono-osaisten ryhmien syntyyn on myötävaikuttanut Kokoomuksen tarve suojella suurpääomaa (yhdistettynä siihen, että he eivät silti tosiasiallisesti kannata vapaata markkinataloutta ja pienyrittäjyyttä) sekä Keskustan eturyhmäpolitiikka maaseudun hyväosaisten tukemiseksi ja kilpailun vääristämiseksi maataloudessa.

Suurin vaikuttaja pahoinvointivaltion syntyyn on kuitenkin ollut sosiaalidemokratia ja muu "vasemmistolaisuus". Konservatiivinen, sosialistinen ja suojatyöpaikkojen palkitsevuuteen sokeasti uskova, tehoton ja epäinhimillinen orjatyökoneisto. Perustulon tosiasiallinen vihollinen, hyvinvointivaltion ja itsemääräämisoikeuden vastustaja, ja kallis syöpä yhteiskunnalle, mutta hyväveli AY-järjestöille.

Kun sanon, että Breivik valitsi vihollisensa oikein, tarkoitan sitä. Keinot olivat ehdottomasti väärät, kuten olivat ilmeisesti myös perusteetkin... ei sikäli, että jaksaisin mitään yli tuhatsivuista manifestia lukea läpikään, kun suurin osa kirjoitelmasta on pelkkää kopioi-liitä-sisältöä geneerisiltä kansallissosialistisilta sivustoilta. Silti välillä hullumpikin mies osuu vahingossa oikeaan, väärin perustein ja väärin asein. Yhteiskunta muutetaan käyttämällä sananvapautta, niin kauan kuin sitä on olemassa.

Provokaatio-otsikko on provokaatio-otsikko. Norjan tragediasta huolimatta poliittinen keskustelu ei saa tuntea mitään armoa sosiaalidemokratiaa kohtaan vihapuheitkuntillityksen muodossa. Kaikkea tulee voida ja tuleekin kritisoida, sisältä ja ulkoa päin.

Pahoinvointivaltion on kuoltava.

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Naislääkärit saavuttavat miesten ahkeruuden nykyvauhdilla vuonna 2550

Naislääkärit saavuttavat miesten ahkeruuden nykyvauhdilla vuonna 2550. Näin uutisoi Talouselämä. No, ehkä eri sanoin, mutta viime kädessä omaa saman merkityksen, ymmärsi toimittaja itse sitä tai ei. Emeritustutkija Pauli Sumanen purkaakin auki palkkaeron syitä ja 82 sentin myyttiä. Sumasen artikkeli lyhyesti:
- miehet tekevät enemmän ylitöitä
- miehet pitävät vähemmän vanhemmuusvapaita
- miehet pitävät vähemmän sairaslomia
- miehet maksavat enemmän eläkkeitä ja sairasvakuutusmaksuja, mutta...
- nostavat silti näitä etuuksia vähemmän (kuolevat nuorempina)
- ja asevelvollisuuttakaan ei edes nähdä työksi "palkkatasa-arvoa" laskiessa.

"Palkkatasa-arvo", jossa naiset ovat jäljessä, liittyy siis kuukausiansioon, ei tuntipalkkaan. Tuntipalkoissa meillä on jo tasa-arvo, mutta ilmeisesti se ei riitä. Pakottaisimmeko naiset ylitöihin vai pitäisikö tarjota naiselle korkeampi tuntipalkka, jotta sama kuukausiansio saavutetaan? Vastatkaapa tähän, valtiofeministit, jos uskallatte. Vai toistatteko mielummin ikuista hokemaanne naisen eurosta?

Myytti tuskin tulee kaatumaan kovin pian, koska se on modernin sukupuolifeminismin, eli naisten ylivaltaa ajavan sovinismin ja miesvihamielisyyden olamassaolon oikeutuksen peruspilari. Se ei saa kaatua, koska akateeminen feminismi (joka on ajautunut huolestuttavan kauas historiallisilta liberaalifeministisiltä juuriltansa) kaatuisi tämän premissin mukana. Ja pystyssä se pysyykin parhaiden denialismilla, kyvyttömyydellä ja haluttomuudella kumota vastaväitteitä, keskustelun välttämisellä, sekä sillä, että omaa kantaa samaan asiaan vaan toistetaan ja toistetaan ja toistetaan kaikissa valtion medioissa.

Kuulostanko antifeministiltä? Tuleeko joku mieltämään minut antifeministiksi, ja kutsumaan minua sellaiseksi? Epäilemättä. Totuushan kuitenkin on, että "antifeministiksi" leimaaminen on stigmatisointiin perustuva lyömäase feministien itsensä keskuudessa, toinen toista feministiä vastaan, ja tämän leiman ovat monet liberaalifeministit saaneet otsaansa. Minä itse tunnustaudun liberaalifeministiksi. Jos se tekee minusta "antifeministin" tai "naisvihaajan", so be it.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Sitatoiminen on kunnian loukkaamista

Sitatoiminen on kunnian loukkaamista. Näin päätti Espoon käräjäoikeus.

Mikä teki päätöksestä vielä ironisempaa oli, että "kunniaa loukkaavaa" sitaattia ei oltu otettu käyttöön toiselta kunnianloukkaajalta, vaan kunnianloukatulta itseltään. Eli kun sitaatti katsottiin kunnianloukkaukseksi, olisi loogista päätellä asianomistajan myös loukanneen sitä ennen julkisesti itse omaan kunniaansa. Asianomistajan omaksi onneksi kunnianloukkaus on asianomistajarikos eli kyseinen henkilö ei joudu vastuuseen oman kunniansa loukkaamisesta, toisin kuin ilmeisesti kuka hyvänsä, joka häntä uskaltaa sitatoida.

Lisää tragikomediaa aiheuttaa se, että kyseessä on poliitikko, jonka mielipiteitä saa ja tuleekin kritisoida... mutta näemmä siis vain ilman, että häntä sitatoidaan.

.
.
.

FACEPALM

Vetää hiljaiseksi.

Siltä varalta, että ette tiedä jo mistä on kyse, niin se on Kaisa Rastimo (ent. Vihr, nyk. SDP kunnallispoliitikko ja tietoyhteiskunta-aktiivi) vs. Janne 'Usvi' Paalijärvi (Piraattipuolueen tiedottaja). Kumpi oli se herkkähipiäinen, sen nyt arvaa kertomattakin. Puolueaffiliaatiot kertovat aika paljon.

Asian relevantit faktat (mm. linkit tuomioistuimen tuomioon ja tuomiolauselmaan) sekä syytetyn & tuomitun tunnelmat Janne Paalijärven blogista: "Sain kunnianloukkaustuomion nettikeskustelusta"

Sekä Lex Oksasen blogista: "Case Rastimo vs. Paalijärvi + TSV:n pakkoruotsi.net-lausunto"

Mitä huumeita ikinä se käräjäoikeuden tuomari on vetänytkään, minulle kans. Kunnianloukkaussyytteen uhalla.