Haaskalintuja ja maailmanloppua

Katsoin eilen "2012"-katastrofielokuvan. Se oli terapeuttista... joskaan ei siksi, että olisin tramatisoinut ja pelossa kuolla maanjäristyksessä täällä Suomessa, edes seuraavan miljoonan vuoden aikanakaan (vaikka enpä minä niin vanhaksi eläisi edes kyberneettisillä implanteilla). Se oli terapeuttista lähinnä siinä mielin, että kyseinen leffa oli johdonmukaisuudessan ja tieteellisessä validiteetissaan kuin jonkun Hassin käsikirjoittama. Poislukien sillä erolla, että auringon säteilyn sijasta maapallon itsetuho olisi ihmisen aikaansaannosta, ja heteronormatiiviset parisuhteet olisi korvattu biseksuaalisilla lukumääräneutraaleilla ihmissuhteilla. Parhaassa tapauksessa konservatiivisia arvoja kuvastava avioeroparin yhteenpaluu merkitsevällä suudelmalla, kun naisen uusi puoliso oli kuollut pois elokuvasta vasta pari hengenvetoa takaperin, oltaisiin hyvin voitu korvata akuliinasaarikoskimaisella nyrkkipanolla julkisessa vessassa täysin satunnaisen ohikulkijan kanssa.

Noh, viihdyttävää joka tapauksessa. Nauroin katastrofielokuvalle joka vaiheessa. Ehkä eniten kuitenkin huomioni kiinnittyi lentokoneiden lentomallinnuksen absurdiuteen ja yleiseen kaikelle ulottuvaan maalaisjärjen puutteeseen. Visuaalista oli, mutta absurdius esti kokemasta fotorealismia realistiseksi.

Vakavempaan aiheeseen... toisaalta en tiedä onko osallistuminen siihen erityisen eettistä. Tekisi mieli odottaa lisää todellista informaatiota tapahtumien kulusta ennen kuin tekisin mitään kannanottoja asiaan. Tyypillisenä vastapuolena toimiva taho on jo aloittanut haaskan repimisen. Toisaalta eipä haaskalla ole helppo käydä, jos ruumiit olisi jo ehditty kuopata. Niin, ja ehtihän tässä jo yksi emeritusprofessori (yllätys-yllätys, ydinvoiman vastustaja) kutsumaan keskustelukulttuuria yhtä pohjoiskorealaiseksi kuin mainitussa maassa itsessään. Niin, meillähän on tunnetusti monia mielipidevankeja ydinvoiman vastustamisesta, toisin kuin uskonrauhan rikkomisesta, kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ja kunnianloukkauksista. Tosi pohjoiskorealaista... ehkä sen takia, että huolimatta täysin vapaasta pääsystä informaatioon, erityisesti netin kautta, kansa on päättänyt, ilman johtajiensa painostusta, uhkaa tai edes propagandaakaan, olla sortumatta kuitenkaan täyteen paniikkiin (vaikka vähäistä ylireagointia toki onkin näkyvissä). Totta kai se on pohjoiskorealaista, kun kansa on väärää mieltä asiasta.

Koska en tykkää Pohjois-Koreasta, on minun kai pakko osallistua keskusteluun. Vapaaehtoisuus lienisi... pohjoiskorealaista.

___


Ydinvoiman vastustajat,

Kannattamalla välillisesti hiilivoiman käyttöä, kannatatte myös sitä, että energiantuotannossa kuolee kaivoksilla, voimalaitoksilla ja laitoksien läheisyydessä enemmän ihmisiä.
... ja tämän lisäksi vielä ruokitte ilmastonmuutostakin.

Kyllä, hiilivoiman tuottamiseksi kuolee ihmisiä systemaattisesti joka vuosi eikä siitä tehdä numeroa. Hiilivoimaloissa on myös veden keittämiseen tarkoitettua painekattilaa, paineistettua putkea, kaikkea mikä voi aiheuttaa paineaallon kattilan haljetessa ja palovammoja jonkin putken tai muun osan pettäessä ihmisen ollessa vieressä. Ei liene realistista väittää, että hiilivoimalat, joiden turvallisuudesta media ei koskaan tee numeroa, olisi motivoitunut menemään äärimmäisyyksiin onnettomuuksien minimoimiseksi - eivätkä he menekään.

Itse voimaloiden lisäksi vaarassa ovat kaivostyöläiset, mutta myös voimaloiden läheisyydessä asuvat. Toisin kuin ydinvoimaloissa, päästöjen syntyminen ei edellytä poikkeustilannetta. Päästöihin kuuluu myös radioaktiivisia hiukkasia, sillä pienetkin määrät mm. uraania tai toriumia polttoaineena käytetyssä hiilessä muodostaa paljon radioaktiivista päästöä - suoraan ilmaan, ei kalliovarastointiin. Eikä edellytä reaktoriytimen osittaista sulamista eikä tsunamia. Ihan normaalia toimintaa ainoastaan. Ketään ei silti kiinnosta, kun ei-ydinvoimala tuottaa radioaktiivisia päästöjä ilmakehään 100-kertaisen määrän siitä mitä ydinvoimala normaalitoiminnassa.

Niin, entä poikkeustilanteet? Ydinvoima tuottaa medianäkyviä katastrofeja tasasen päästöntuotannon sijasta. Siitä huolimatta esim. vuonna 1982 pelkästään USA:n fossiilisista voimaloista pääsi taivaalle radioaktiivisia saasteita 155-kertainen määrä kuin Three Mile Island -ydinonnettomuudessa. Vaikka poikkeustilanteet ovat paha asia ja lähestulkoon ainoa tilanne, jossa ydinvoimala tuottaa sellaista radioaktiivisuutta, jota ei saada suojaan, niin tästä huolimatta radioaktiiviset päästöt hiilivoimaloista saavat kollektiivisesti saavat jopa ydinonnettomuudetkin näyttämään yhdeltä kärpäsen pierulta Saharassa.

Ja tämäkin radioaktiivisuuden kannalta. Tämän lisäksi vielä hiukkaspäästöjä, keuhkoahtaumia, keuhkosyöpiä ja kaikkea muuta "kivaa". Ja hiilidioksidipäästöjä. Näistä toki jo tiedättekin. Tarkoitukseni olikin tuoda esille vain se vaiettu asia, että se ainoa ydinvoimaloiden päästötyyppikin on viime kädessä, pragmaattisesti vain hyväksyttävä riski, jo nykyisillä riskitasoilla. Mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö ydinvoimaloita tulisi joka sukupolvi suunnitella luotettavemmiksi, turvallisemmiksi ja taloudellisemmiksi kuin aiempia, ja etteikö olemassaolevia voimaloita pitäisi päivittää, jos niissä löydetään jotakin vakavia turvallisuuspuutteita, jotka ylipäätään ovat korjattavissa.

Minulla ei ole siis mitään ydinvoimalaturvallisuuden arviointia vastaan. Uskon, että suomalainen ydinvoima selviää tutkimuksista puhain paperein ilman merkitseviä vikoja puutteita, ainakin kaikkien vähänkään realististen uhkien osalta. Mitään reaktoria ei toki ole suunniteltu suoraa meteoriniskua huomioiden, mutta toisaalta ainoastaan viherstalinisti voi pokerinaamalla moista vaatiakaan. Tämän uskomuksen pettäessäkin uskon, että puutteet ovat pääosin korjattavissa ja vähäisiä.

Huomautettavaa toki jokaisessa syvällisemmässä analyysisissä löytynee, enkä olisi siitä huolissani, koska näiden paranneltavien asioiden löytäminen on koko tutkimisen ja valvonnan tarkoitus. Siksi pidänkin täydellisen käänteisrationaalisena sitä, että rakenteilla olevan Olkiluoto-3:n rakennustarkastuksista löydyistä vioista tehdään paniikkiuutista. Niihin kuuluu reagoida ja ne kuuluu korjata. Mutta olisi paljon huolestuneempi, jos vikoja ei oikeasti löytyisi. Silloin tarkastukset olisivat varmasti leväperäisiä, koska virheitä kuitenkin sattuu aina - ne vaan pitää löytää.

Mutta mitäpä minä tämmöisiä selittämään teille taliaivoille. Tehän uskotte, että maailma toimisi paitsi ilman ydinvoimaa ja myös ilman hiilivoimaa, pelkästään tämän sukupolven tuulivoima- ja aurinkovoimatekniikalla. Enkä toki väitä, että fissioydinvoima olisi pysyväisratkaisu (onhan uraania rajallinen määrä planeetalla), mutta se on paras ratkaisu siirtymäkaudelle. Jos viherhihhuleiden pelotteleman ilmastonmuutoksen pääasiallinen aiheuttaja on ihminen (kuten he väittävät), ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on todella niin aikakriittistä kuin he väittävät, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa lähteä ideologisoimaan ydinvoiman määritelmällisellä pahuudella. Me voidaan miettiä fissiovoiman tulevaisuutta sitten, kun ilmastonmuutos on stabiloitu ja sen pysähtyminen on varmennettu.

Rakennetaan siis nyt uusia ydinvoimaloita, ja mietitään 50 vuoden kuluttua nyt rakennettujen ydinvoimaloiden jäädessä eläkkeelle, että rakennetaanko korvaavia vai onko meillä tuolloin jo teknisesti kypsä ratkaisu uusiutuvalle energialle. 50 vuotta on myös pitkä aika, jos vaikka Pohjois-Afrikka rauhoittuisi poliittisesti siinä määrin, että Saharan aluetta voisi käyttää aurinkoenergian tuotantoon. Nyt se ei ole sitä, ja kaikki investointi uusiutuvaan on epärelevanttia nysväämistä. Mitä oikeasti tapahtui ajattelulle siitä, että ilmastonmuutokselle täytyy tehdä jotakin SUURTA - nyt ja heti? Te haihattelette vanhentuneen teknologiasukupolven tuulimyllytekniikan perään puhumalla "täytyy ostaa nykyistä teknologiaa, jotta uutta voidaan kehitettyä"? Onko meillä oikeasti aikaa tälle pelleilylle?

Ja luuletteko, että Suomen valtion (syöttötariffeissa) suorittama rahoitus tuulimyllyteollisuudelle on kansainvälisesti merkitsevä? Koko syöttötariffihan perustetaan siihen, että tuulimyllyt eivät ole kaupallisesti valideja vaihtoehtoja. Miksi he kehittäisivät tuulimyllyistä paremmin toimivia, halvempia rakentaa ja paremmin tuulen energiaa talteen ottavia, jos tuotettansa parantaessaan heiltä menisi peruste vaatia syöttötariffeina valtionosuutta sähkön myyntihinnan päälle?

Ja samaan aikaan kaavaillaan vielä uraaniveroakin, vaikka voisimme leikata ydinvoiman "ansiotonta" Windfall-tuottoa esimerkiksi edellyttämällä voimaloille parempia turvajärjestelmiä... tosin minulla ei ole paljoakaan tietämystä miten nykyiselläänkin melko pomminvarmasta saa tehtyä mitään parempaa. Ydinvoimaskeptikoiden kannattaisi kiinnittää huomionsa laadullisiin kysymyksiin vastustamisen sijasta. Tämä on toki älyllisesti haastavaa, koska vaatisi nykyisiltä ydinvoiman vastustajilta jopa jonkin verran ymmärrysty itse ydinvoimatekniikasta. Ja pääsääntöisesti ydinvoiman vastustajilla ei ole harmainta aavistusta mitä he vastustavat... oliko siis aika ottaa jo selvää?

___


Samasta aihepiiristä on kirjoittanut mm. puolutoveri Mikko Rauhala provosoivasti otsikoidussa blogissansa "Ydinvoiman vastustus tappaa lapsia".

Hiilivoimaloiden radioaktiivisista päästöistä voi lukea esim. Alex Gabbard "Coal Combustion: Nuclear Resource or Danger"