keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Auerin oikeusfarssi loukkaa uskonnonvapaudellista suvaitsevaisuutta

En ole osa suvaitsevaistoa, enkä välitä vihapuheesta. Yhteiskunta kuitenkin välittää, minun tahdostani huolimatta.

Uskontojen kritisoimattomuus tulisi koskea kaikkia yhtäläisesti. (Oman mielipiteeni mukaisesti sen ei tulisi koskea mitään uskontoa - sekin olisi yhtäläistä kohtelua.)

En puolusta tässä Auerin oikeutta olla saatananpalvoja, koska kaikella todennäköisyydellä hän ei ole. Annelin assosioimista saatananpalvontaan on sekä kauhisteltu, että myös syytetty syyttäjää asiattomuudesta ja Auerin häpäisystä.

Onko Auerin kunniaa loukattu huterilla syytöksillä? Jaa... se ei ole tämän blogin aihe.

____


Tässä blogissa haluan nostaa esiin kysymyksen:
- eikö ole saatananpalvojien uskontokuntaa loukkaavaa kauhistella Auerin (mahdollista) kuulumista heihin?
- eikö ole saatananpalvojien uskontokuntaa yhtälailla loukkaa kokea loukkaukseksi se, että Aueria on (mahdollisesti ja todennäköisesti) syytetty aiheetta assosiaatiosta saatananpalvontaan?

Riippumatta kannastasi asiaan, eikö (sinunkin) reaktiosi, oli se siis millainen hyvänsä, ole automaattisesti ollut "rasistinen" saatananpalvojia kohtaan?
(Teknisemmin "uskontosovinisti", koska sovinismin yläkäsite sisältää sukupuolisovinismin lisäksi muita sovinismin alakategorioita. Varsinainen rasismi on sama kuin "rotusovinismi". Käytän kuitenkin jatkossa ilmaisua "rasismi", koska se on puhekielessä yleistynyt.)

Ainut tapa välttää rasistinen reaktio on olla reagoimatta. Jos kauhistelet syytöstä Auerin maineen kannalta, koska et usko syytökseen, olet rasisti. Jos kauhistelet Aueria, koska uskot syytökseen, olet myös rasisti. No, teknisestihän saatananpalvonnasta ei voi syyttää, koska ... hei, se ei ole rikos. Monikos ylipäätään on käyttänyt (minun lisäksi) edes puhekielisessä ilmaisussa sanaa "syytös"? Sana "syytös" itsessään ilmaisee, että saatananpalvonnassa on jotakin pahaa.

Enkä minä toki mene sanomaan, että eikö olisi pahaa. Tai, että pahaksi mieltäminen loukkaisi saatananpalvojien tunteita... saatananpalvojien spekulatiivinen uskontokuntahan pyrkii juurikin assosioitumaan pahuuteen. Olisiko heidän tunnustaminen pahoiksi edes positiivista uskonnonvapautta loukkaavaa? Ei sikäli, että saatananpalvojilla olisi väitettyä organisaatiota, tai että heihin liittyisi kaikkea tai oikeastaan mitään mitä heidän on väitetty tekevän. Lähinnä he ovat vain angstissa rypeviä, nuoria pellehermanneja kaatamassa hautakiviä. Vain Keijo Ahorinnan kaltaiset fundamentalistikristityt ylipäätään näkevät vaivaa attributoida näihin posereihin jotakin uhkaa yhteiskunnalle.

____


Kuinka media olisi reagoinut, jos syyttäjä olisi ilmaissut uskovansa Auerin olevan esim. muslimi. Eli siis vain ajatusleikkinä. Olisiko media kauhistellut, että miten syyttäjä meneekin liittämään Aueria islamiin? Tai sitä kuinka Auer ehkä oikeasti olisikin muslimi? Ei olisi kauhistellut mitään - se on minun veikkaukseni. Kauhistelu suuntaan mihin hyvänsä olisi tunnustanut sen, että islamia on syytäkin pitää loukkaavana asiana. (Jollaisena mm. minä sitä ehdottomasti pidän. Ihmisarvoa loukkaavana, järjestäytyneenä, vaarallisena. Siis epähumaanina ja hirviömäisenä.)

Koko viittaus uskontokuntaan olisi lakaistu maton alle kulttuurisensitiivisestä syistä, ja juurikin sen takia, että uskonto ei kärsi attribuutiosta Aueriin (eikä niin päin, että loukkaakö väitetty attribuutio Auerin kunniaa, jos väitös kerran on ilmeisesti perätön). Jos uskontokunta olisi mikä hyvänsä muu kuin saatananpalvonta, se olisi vaiettu. Jos se olisi islam, se olisi vaiettu kahdesti... jos se olisi ylipäätään mahdollista. Meillähän on mediasta tietoa jo, että maahanmuuttajien kunniasurmia on pistetty "suomalaisen luonteen" piikkiin.

Saatananpalvonta on nimittäin poikkeus. Jos islam on oma poikkeuksensa kaiken kritiikin yläpuolella, ja kristinusko (sekä buddhalaisuus, hindulaisuus, yms.) vastaanottaa vain muodollista suojelua mielipahan aiheutumiselta jäsenistölleen, saatananpalvonta on näihin nähden lähinnä ateismiin rinnastettava tai ateismiakin vähemmän suojelua saava uskonnollinen vakaumus. Esimerkiksi uskonnonvapauslaki, joka määrittää kriteerit, jotka tulee täyttää, jotta uskonnollinen vakaumus nousee kritiikin yläpuolelle ja heidän määrittämästään "pyhästä" tulee suojeltu "jumalanpilkkana" on räätälöity pitämään ateistit, wiccat, satanistit ja saatananpalvojat ei-uskontoina, koska heillä ei joko ole tarvittavaa
- organisaatiota, tai
- pyhää kirjaa.

No, ainakin laveylaisilla satanisteilla olisi kyllä oma kirjansa, ja ulkomailla jopa omat organisaationsakin. Heillä olisi mahdollisuutta virallistetuksi uskonnoksi - ellei sitten ongelmaksi tulisi nousemaan se, että Opetusministeriön nimeämä lautakunta (todennäköisesti) koostuu kristillisenemmistöstä. Epäsiväthän he aikoinaan Pastafari-kirkonkin vaikka heillä oli tarvittava yhdistys, tarvittava jäsenmäärä ja tarvittava "pyhä kirja".

Ehkä liityn joku päivä Totuuden Ystäviin (rekisteröity uskonnollinen yhdistys). Se perustettiin vuonna 1958, mutta sen jälkeen ei uskonnolliseksi yhdistykseksi olekaan kelpuutettu mitään, joka eteisestikään viittaisi ateismiin ja jumalan olemassaolon kyseenalaistamiseen. Kumma juttu, että maa, joka joka vitun vaiheessa vaatii suvaitsevaisuutta uskontoja kohtaan ei tunnusta ateistin elämänkatsomusta minkään arvoiseksi. Kaiken maailman päiviräsäset huutelevat maallistumisen tuhoavan yhteiskunnan (joka sinänsä ei ole yhtään vähemmän loukkaava väite kuin se, että minä sanoisin, että luterilaiset ovat kaikki huoria ja muslimit ovat periytyneet Muhammedin nussittua sikoja).

Ja en minähän halua toki ateismille mitään vihapuhesuojaa, mutta mikä ikinä on suojauksen taso sen tulisi joka tapauksessa olla yhtäläinen kaikilla vakaumuksilla. Jos oikeasti "suvaitsevaisuus" on niin tärkeää, "suvaitkaa" vihdoinkin myös heitä joiden uskonnollinen vakaumus on "heikko". On heilläkin väistämättä sellaisia yksittäisiä arvoja, joita he pitävät absoluuttisina, kuten uskovaiset pitävät jumalaansa. Yksi hyvin yleinen ateistinen vakaumus on usko ihmisarvoon. Ihmisarvo on erityisen korkeasti arvostettu juurikin ateistipiireissä, koska heillä ei ole tarvetta asettaa jumalaa ihmistä korkeammalle. Ja sitten kun joku päiviräsänen sanoo, ettei yhteiskunta vajoaa rappioon ja ajautuu koulusurmiin maallistumisen myötä: se juurikin pyrkii kiistämään suuren kansanosan kykyä mieltää ihmisarvoa tärkeäksi.

Jos oikeasti on uskonnollisia vakaumuksia (tai ei-vakaumuksia, kuten agnostismi) jotka vaan yksinkertaisesti ovat niin absoluuttisen pahoja, että niitä vaan ei voi "suvaita", niin miksi usko siihen, että jumalaa ei ole, tai pelkkä epävarmuus siitä onko olemassa vai ei, vaikuttaa olevan juurikin kaikista hankalimmin "suvaittavissa" vaikka yhteiskuntarauhan ja tasa-arvon toteutumisen kannalta he ovat mitä parhaiten yhteiskuntakelpoinen väestöryhmä?

____


Aihepiiri lähti tuossa jo rönsyämään sivulle, ateismiin ja ateistiseen satanismiin, joilla ei kummallakaan ole yleisistä harhaluuloista huolimatta tekemistä saatananpalvonnan ja "saatananpalvonnan" kanssa.

Satanismi, toisin kuin saatananpalvonta, on lähinnä uskonnollistettua libaralismia. Parhaimmillaan jopa parodiauskonto itsessään. En sellaisenaan miellä itseäni laveylaiseksi satanistiksi (vaikka toisaalta laveylainen satanismi itsessään kehoittaa olemaan kunnioittamatta auktoriteetteja muutoin kuin välineenä saavuttaa omat tavoitteensa, ja siten kehoittaa kyseenalaistamaan Anton LaVeyn eli uskontokunnan perustajan itsensäkin)...

Ongelmallisintahan satanismissa minulle on se, että se on poissulkevaa personoidun jumalan palvonnalle. Ja minä niin mielelläni palvoisin Lentävää Spaghettihirviötä. Satanistina en myöskään pääsisi oluttulivuorelle kuolemani jälkeen. Se olisi traagista.

Mutta hei, takaisin aiheeseen. Satanismilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa mihin Auerin on väitetty assosioituvan. Palataan "saatananpalvontaan". Mitä se on?
- fundamentalistiskristillinen konstruktio: luotu uhkakuva ääretöntä pahuutta palvovista ihmisistä, joku asia jota ei oikeasti ole olemassa (tai jotka ovat oikeasti äärimmäisen vähälukuisia ja harmittomia)
- uskonnollista terrorismia: hautakiven kaataminen luo pelkoa eläviin kristittyihin
- joidenkin nuorien ihmisten itseidentiteetin hakua.
- tai kaikkia näitä yhdessä.

Saatan palata aihepiiriin tulevaisuudessakin. Saatana-myyteistä olen kirjoittanut aiemminkin, sisältäen myös pienen määrän juttua satanismista. "Saatananpalvonta" täysin eri asiana voisi ansaita ihan oman kirjoituksensa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti