Kansanedustajan tarkoitus on pyrkiä omatuntonsa kautta vaikuttamaan asioihin yhteiskunnan edun mukaisesti. Kansalaiset äänestävät ehdokkaita sen mukaan kenen arvot ja lahjakkuudet ovat sellaiset, että he uskovat poliitikon olevan kykevä parantamaan yhteiskuntaa.
Jos kuvatunlainen välillinen demokratia ei tunnu riittävältä, sitä on viisasta täydentää rinnakkaisella suoralla demokratialla. Persujen äänestäminen ei ole korvike suoralle demokratialle.
Persut eivät niinikään ole ilmaisseet kiinnostusta suoralle demokratialle vaikka korostavat suoran demokratian ideaa sen kautta, että populismi (ja ajoittain sanoinkuvaamaton tyhmyyskin) on poliitikon hyve. "Välillinen suora demokratia" Persujen kautta on kuitenkin epäluotettava, koska järjestelmä on tasan yhtä luotettava kuin Persujen sana. Halla-ahon kohtelu aiemmissa vaaleissa on todiste perussuomalaisesta luonteesta.
Vaikka persu ei pettäisikään (kuten kepun sanotaan pettävän aina), syntynee kädenvääntöä siitä millä tavoin populistisen puolueen tulisi kansan tahto heijastaa politiikkaansa:
Jos enemmistö kansasta tahtoo asiaa X, tulevatko kaikki Persut äänestämään asiaa X? Tuleeko Persu-edustajat äänestämään samassa suhteessa asiaa X kuin kansassa on asian X kannattajia?
Suora demokratia voittaa molemmat vaihtoehdot: se kun takaa saman vaikutuksen kuin kaikki edustajat kaikista puolueista (eivät pelkästään Persut) olisivat äänestäneet suoraan kansan mielipiteen mukaisesti! Persua äänestämällä kukaan ei takaa mitään siitä miten hän äänestää.
Todellinen poliittinen vaikuttaja perehtyy itse asioihin joita valmistelee tai joista aikoo äänensä antaa puolesta tai vastaan. Eduskuntaan ei kannata lähettää hyvin koulutettuja apinoita, joilla ei ole omaa mielipidettä ja jotka eivät uskalla olla kansan mielipiteen vaistainen, jos se on kansalle eduksi. Syy miksi edustuksellinen demokratia antaa lisäarvoa suoraan demokratiaan on siinä, että ammatikseen edustavat pystyvät perehtymään päätettävään asiaan liittyviin dokumentteihin kattavasti - kansalainen ei ehdi.
Syy miksi Persut haluavat välimuotoa perinteisen edustuksellisuuden ja suoran demokratian välimaastosta on se, että
- toisin kuin aito suora demokratia, se pitää Perussuomalaiset tarpeellisena, nostamassa kansanedustajan palkkaa ja
- se sallii edustajan olla tyhmä kuin vasemman jalan kumisaapas ja väittää silti äänestävänsä eduskuntasalissa oikein.
Todellisen politiikan tekijä pyrkii tekemään itsensä turhaksi, ei pitämään itseänsä virassa tai maksimoimaan yhteiskunnan tai Europarlamentin kustantamisen poliittisten avustajavirkojen lukumäärää.
Loppuun täky:
Koska Perussuomalaiset uskovat "välillisen suoran demokratian" toimivuuteen, eikö se, että heillä on noin 10% kannatus tarkoita sitä, että 90% ei heitä kannata? Lopettakaa siis se pelleily ja eläköittäkää itsenne! Kansa on puhunut!
Niin absurdeja väitteitä, etteihän niihin kukaan jaksa kommentoida.
VastaaPoistaTällä hetkellä ps on paras vaihtoehto vaihtoehtoa etsiville. Piraattipuolue on liian myöhään perustettu näitä vaaleja ajatellen. Vuosien saatossa tulosta voi toki tulla.
Absurdiusväitteesi on jätetty aikalailla ilmaan roikkumaan ilman perusteluja. Pitäisikö minun luottaa sanaasi samalla tavalla kuin persun sanaan, kun hän lupaa äänestää aina kansan enemmistön tahdon mukaan vaikka se olisi vakaasti hänen oman tahtonsa vastainen?
VastaaPoistaUskokoon ken tahtoo, mutta minä jättäisin Persut pois välistä suorassa demokratiassa. Ja välillisessä demokratiassa haluan äänestää henkilöä jonka arvot ovat mahdollisimman samankaltaiset (lue: äänestäisi eduskuntasalissa kuten MINÄ eikä kuten kansa keskimäärin). Jos edustaja äänestää kuten minä, oma valtani valtion päätöksentekoon on suurempi kuin äänestämällä poliittista tuuliviiriä.
Persuille ei ole tarvetta sen enempää suorassa kuin välillisessäkään demokratiassa. Ainut kuka siis tarvitsee Persuja on persut itse, koska edustamisesta maksetaan palkkaa.
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".
VastaaPoistaSuomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.
Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/