Monogamian loppu

Yhteiskuntamme on ollut murrosvaiheessa vahvasta monogamiasta vahvaan polygamiaan naisliikkeen vahvistumisesta saakka. Monogamia oli hyvä kompromissi eri sukupuolten tarpeiden välillä tarkastellessa kokonaisuutta. Koska miehet haluavat enemmän, aikaisemmin ja useampien partnereiden kanssa seksiä (verrattuna naisiin)[1], syntyy markkinamekanismi, joka luo naisten seksuaalisen vallan. Vanha totuus näkyy kielessämmekin, miehet 'saavat' ja naiset 'antavat'.

Täydellinen monogamia takaa partnerin lähes jokaiselle miehelle ja naiselle, omasta markkina-arvostaan huolimatta. Miehet hankkivat mm. korkeapalkkaisen työn, jota vastaan näille miehille löytyi nainen[2]. Naiset taas välttivät työläitä, vaarallisia sekä pitkän opiskelun vaativia työpaikkoja, ja jopa tyytyivät elämään kotiäitinä. Seksuaalisella vallalla he pystyivät hankkimaan miehen, jonka sosioekonominen asema oli omaansa tuntuvasti korkeampi. Näin tarkasteltuna miehet siirsivät varallisuuttaan naiselle, jota vastaan mies sai parisuhteen.

Naisliikkeen ansiosta naisten oikeudet ja vapaudet kouluttautumiseen sekä avioliiton ulkopuoliseen seksiin (ehkäisyn ansiosta) paranivat huomattavasti. Naiset alkoivat myös kouluttautua ja nostaa sosioekonomista asemaansa, ja nykyään valtaosa yliopistotutkinnoista onkin naisten suorittamia[3]. Toisaalta korkeakoulutetut naiset haluavat silti avioitua ylöspäin, joka johtaa siihen, että 'hyviä miehiä' ei enää riitäkään kaikille hyvin koulutetuille naisille.

Polygamiaa on esiintynyt monissa kulttuureissa, joissa perinteisesti yksi mies avioitui usean (esim. 3-4) naisen kanssa. Naiivisti tarkasteltuna voisi sanoa, että polygamia on hyvä asia miehille. Tarkemmin ajateltuna pieni 20%:n vähemmistö miehiä saa suuren enemmistön (80%) naisista. Merkittävä osa miehistä (esim. 75%) jääkin kokonaan ilman naista. Polygamia onkin käytännössä aina polygyniaa, tilanne, jossa yksi mies saa useita naisia.

Polygamiaan ei vaadita perinteistä avioliiton avulla tehtyä moniavioisuutta, vaan ilmiö näkyy myös vapailla parisuhdemarkkinoilla. Koska naiset haluavat vähemmän seksiä kuin miehet, he saavat sitä huomattavasti helpommin kuin miehet, ja siten pystyvät valitsemaan parhaat yksilöt. Pieni vähemmistö 'alfoja' voikin tyydyttää lähes kaikkien naisten tarpeet, enemmistön miehistä jäädessä ilman. Esim. OkCupidin perusteella ainoastaan 20% miehistä ovat 'hyvännäköisiä'.

Nyt kun avioliitot ovat vähenemässä[4], yhteiskuntamme alkaa pikkuhiljaa siirtyä polygamiaan, jossa merkittävä osa miehistä jää ilman kumppania. Poliittisesti epäkorrektina ongelmana tästä ei puhuta tasa-arvokeskustelussa lainkaan (eikä miesten tasa-arvo ongelmia edes tutkita Suomessa). Kehityksenä nähdään todennäköisesti miesten syrjiintymistä, alkoholisoitumista ja lopulta itsemurhia[5] (joista tekee jo nyt 78% miehet[6]). Toisaalta pornon ja prostituution käytön voi ennustaa lisääntyvän. Harmillisesti äärifeministit yrittävät jopa kieltää ne. Ilmeisesti miesten täytyy vain tyytyä kohtaloonsa.

(Artikkeli on pääsääntöisesti kaverini kirjoittama. Suoritin vain puhtaaksikirjoitusta sille. Artikkelin laatija haluaa pysyä anonyyminä.)